Artikkeli "Virus Detection: From State-of-the-Art Laboratories to Smartphone-Based Point-of-Care Testing" vuodelta 2022 käsittelee kännykän käyttöä virusinfektioiden tunnistamisessa. Puhelimella on pystytty diagnosoimaan virusinfektiota veri- ja nenänielunäytteistä käyttämällä kännykkään liitettäviä lisäosia tai hyödyntämällä puhelimen omia antureita ja neuroverkkoihin perustuvia sovelluksia analysoimaan testisirulle asetettuja näytteitä. Jälkimmäisestä kertoo tarkemmin kaksi vuotta aikaisempi artikkeli "Virus detection using nanoparticles and deep neural network-enabled smartphone". Nykyiset metodit eivät pysty havaitsemaan viruksia välittömästi puhelimen pinnalta.
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
Kyseessä voisi olla Solistiyhtye Suomen esittämä Muistoja Karpaateilta (On muistot aarteita mun, muistot suloiset rinteiltä Tatran), ks. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4687298?sid=3075482223
Muistoja Karpaateilta -nimisiä lauluja on ainakin kaksi muutakin, mutta niissä ei lauleta Tatra-vuoristosta.
HelMet-kirjastojen e-kirjoja on mahdollista lainata ulkomailta, mutta kirjastokortti täytyy hankkia fyysisesti Suomesta. Ensimmäisen kirjastokortin hankkimisen yhteydessä täytyy myös ilmoittaa Suomessa sijaitseva osoitteensa. Myöhemmin osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille. Kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit_ja_helmet/Digihelmet/Ekirjan_lainaami… löytyy ohjeita HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen.
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta löytyvät tiedot julkaisusta "I bildhuggarens verkstad : medeltida kyrkoskulpturer, trä- och måleritekniker" (text Lennart Kristiansson, Länsmuseet Västernorrland, 2002. Ilmeisesti kyse on tästä teoksesta.
Julkaisua ei kuitenkaan näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Jos teillä on voimassa oleva HelMet-kortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä löydätte kaukopalvelupyyntölomakkeen sekä HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnastot. Voitte tietenkin tehdä kaukopalvelupyynnön myös omassa lähikirjastossanne.
http://libris.kb.se/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aiheesta löytyy yllättävän paljon kirjallisuutta. Tarkennetulla aihehaulla suomalaisuus ja suomalainen kaunokirjallisuus, sekä rajauksilla aikuiset ja 2000-2022 löytyy 97 teosta. Esim. Hannula Mika: Juhani yksi kaksi kolme ja neljä : romaani Suomesta ja suomalaisuudesta, Pirkko Saisio: Koivu ja tähti : sirpaleita Suomesta ja Roope Lipasti: Elovena-tyttö : suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille Piki-hakutulos
Muuttamalla hakua hieman eli aiheena suomalaiset, suomalaisuus ja kaunokirjallisuus sekä samoilla rajauksilla, löytyy 116 kirjaa. Esim. Tuija Hannula: Minua varten ei tarvitse keittää : selkopakinoita Suomesta, Tuula Korolainen: Ikäisekseen hyvin säilynyt : satavuotiaan Suomen runoja ja Tapani Bagge: Iloinen itsenäisyys....
Lahden pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa editointihuoneessa onnistuu kyllä musiikkikasettien siirto CD-levylle. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteiden käytössä. Lisätiedot ja ajanvaraukset lukusalin neuvonnasta numerosta 044-4163520.
Möllerin laulutekstissä on aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin yleisestä elämänrytmin rauhoittamisesta uskonnolliseen etsintään asti. Sateisen maan kuningas voisi olla tämän muutoksen vertauskuva. Lyriikan viesti perustuu kuitenkin ensisijaisesti lukijan tai kuulijan omaan tulkintaan, siihen minkä merkityksen hän sille antaa. Laulutekstin tekijä ei useinkaan halua rajata yleisönsä mielikuvitusta tarjoamalla valmista selitystä. Lukupiirit ovat hyvä paikka pohtia tällaisia kysymyksiä.
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years...
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä:
Ingman, A.E.: Rimpisuon usvapatsas, Seikkailukertomus Pohjan periltä (KustannusOy, 1915)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46677530-40d2-4da5-a277-5…
Parmanen, Eino I. : Haukkavuoren aarre (Yrjö Weilin, 1907)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au837dcad2-577a-4b47-961f-1…
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Uusia suomennettuja kirjoja, joita on kuvailtu dark romance -tyylisiksi, ovat esimerkiksi Brynne Weaverin Murhanhimo -trilogia, Navessa Allenin Valot pois sekä Kaylie Smithin Phantasma. J. R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta- ja Langenneet enkelit -sarjat ovat jo vähän vanhempia, mutta sopivat tähän genreen.
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Espoon Ison Omenan kirjaston pajassa on paperileikkuri (max korkeus A3 koko). Ison omenan kirjasto on Matinkylässä, joka sijaitsee HSL-alueen B-vyöhykkeellä. Helmet-kirjastoissa on 30.11. - 10.1. rajoitetut palvelut, joten valitettavasti pajankaan laitteet ja välineet eivät ole käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
