Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan...
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p…
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Hanna Hannuksen pro gradu -tutkielma Mens sana in corpore sano. Tila, aika ja alastomuus Yrjönkadun uimahallissa (Helsingin yliopisto, 2014) vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta aiheeseen perehtymiseen - Yrjönkadun uimahallin historiaa käydään läpi monikulmaisesti ja lähdeluettelosta löytyy varmasti reittejä eteenpäin.
Tässä muutama aiheeseen sopiva kirjavinkki.
Batthyany, Sacha: Hitlerin pitkä varjo : rikos keväällä 1945 ja sukuni tarina (Aula & Co, 2017)
Franzese, Michael: Veriliitto (KKJMK, 2015)
Holappa, Henrik: Minä perustin uusnatsijärjestön (Into, 2016)
Lepistö, Ari: Vapaana vankilassa (Aikamedia, 2021)
Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) kerrottiin, että rahasi on aihio eli se on painettaessa ohittanut varsinaisen painannan. Tällaiset rahat ovat varsin tavallisia. Rahan arvo on parikymmentä euroa.
Ammattiarmeijoiden palvelusajat ja niihin tehtävät sopimukset ovat todella pidempiä verrattuna esimerkiksi Suomen asevelvollisuuteen perustuvaan armeijaan. Taustalla on useampiakin syitä.
Merkittävä osa ammattiarmeijoiden pidemmästä palvelusajasta perustuu monesti valmiuden ylläpitämiseen. Ulkopuoliselle tämä saattaa näyttäytyä herkästi "tyhjäkäyntinä", mutta todellisuudessa ammattiarmeija säilyttää välittömän toimintakykynsä jatkuvasti. Syvän rauhan aikana tämä sisältää kuitenkin myös säännöllistä harjoittelua. Ammattiarmeijoissa uutta henkilöstöä tulee sisään ja vanhaa lähtee pois, jolloin sykli on jatkuvaa ja palveluksessa on aina riittävä määrä toimintakykyisiä joukkoja. Esimerkiksi Suomen kaltaista mallia kahdesta...
Aamulehti tuolta ajalta on kirjastossamme mikrofilmillä. Kirjastomme kotisivulla osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/maksut.htm, on nähtävissä kopioiden hinnat:
Mikrofilmin kopiot:
1. itsepalvelukopiot:
· 0,40 €/A4-valotus
· 0,80 €/A3-valotus
2. palvelukopiot
· 2 €/valotus, minkä lisäksi tulee pienlaskutuslisä 8€, mikäli haluatte, että kopiot lähetetään Teille postitse.
Mikäli haluatte, että kopio lähetetään teille postissa tai että se otetaan Teille valmiiksi (palvelukopio), niin voitte lähettää pyynnön osoitteeseen kasikirjasto.metso[at]tampere.fi.
Mielestäni Teidän kannattaa tulla tänne Metson käsikirjastoon ja ottaa kopiot itse kyseisestä mainoksesta. Henkilökuntamme auttaa Teitä niin filmin etsinnässä kuin valokopion...
Hei
Kirjan kategorisointiin liittyy monta eri asiaa. Kustantajalta tulee ehdotus ja kirjastot seuraavat usein sitä. Tottakai kirjastot voivat poiketa tästä, ja sama kirja voi eri kirjastoissa löytyä eri osastolla. Sama kirja voi jopa samassa kirjastossa olla eri ostastoilla! Esim. voivat Harry Potterit löytyä sekä lasten ja nuorten osastolla samassa kirjastossa. Mikkasen kirjan tapauksessa kustannusyhtiö Tammi on luokitellut kirjan kategoriaksi "Kotimainen lapset ja nuoret, Nuorten romaanit" ja ikäryhmäksi 12+ (https://www.tammi.fi/kirja/raili-mikkanen/kunhan-ei-nukkuvaa-puolikuoll…, 12.4.2021 klo 9:00). Kirjailijan ajateltu lukija vaikuttaa myös kirjan kategoriaan. Tämä on siis keskustelu kustantajan ja kirjailijan välillä....
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/...
Et riko tekijänoikeuksia, mutta saatat rikkoa soittajien, orkesterin tai esityspaikan sääntöjä. Kaikki eivät halua tulla kuvatuiksi, vaikka esiintyvätkin julkisesti. Kannattaa kysyä lupaa kuvaamiseen ja kuvan mahdolliseen julkaisuun etukäteen. Usein keikoilla saa kuvata, muttei aina. Helmi Nykäsen artikkeli 15.2.17 yle.fi
Pirkko Pesosen kirjassa Valokuvan lait - Missä saa kuvata ja mitä julkaista kuvaamisen kiemuroita selvitellään vielä lisää. Helmet.fi
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Tarkkaa tietoa runojen sijainnista en löytänyt, mutta muutaman etsintäsuunnan sain selville. Mutrun kirjat ovat olleet pääosin romaaneja.Kirjasammosta löysin listan Erkki Mutrun muusta tuotannosta: "- Hymni Viljamille. 11 s. Viljam Hätönen, 1945.- "Maa alla suven ja auringon": kuorolausuntasikermä Arvi Jänneksen, Lauri Pohjanpään, Iivo Härkösen, Erkki Mutrun ja V. A. Koskenniemen runoista. 4 s. Karjalan maakuntaliitto, 1946.- Matkalla jälkeenpäin. 140 s. Karisto, 1955.- Runoja ja suomennoksia. Julkaistu postuumisti Mutrun jättämistä arkistoista, toim. Rakel Mutru. Ei sivunumeroita, n. 108 s. Omakustanne, 1991.- Iloa ja murheita. Muistelmat. 136 s. Omakustanne, 1991." Kirjasampo.fiMaa alla suven ja auringon on kenties kadonnut. Se löytyy...
Helsingin kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto ovat eri järjestelmää, joten Helsingin kirjastoihin ei pysty palauttamaan Oulun aineistoa. Periaatteessa kirja on mahdollista lähettää Ouluun maksamalla Helsingin kaupunginkirjastoon kuljetusmaksu, mutta kirjan lähettäminen on aika hidasta. Käytännössä lienee järkevämpää lähettää kirja itse postitse Ouluun, jolloin lähetyksen voi tarvittaessa lähettää kirjattuna tai vakuutettuna. Oulun kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/index.html.
