Los éxitos de... Victor Manuel, Andrés do Barro, Mary Cruz on kokoelma-LP/-kasetti, jonka julkaisi lähinnä erilaisiin kokoelmiin erikoistunut Olympo-levymerkki. Kaikki kappaleet näyttävät olevan peräisin Olympon tai Belter-levymerkin julkaisuilta vuosilta 1967 - 75. Useimmat olivat julkaisuvuotenaan hittejä tai myöhemmin tunnetuksi tulleita kappaleita. Levy ei näytä olevan mikään keräilyharvinaisuus, vaikka kappaleita ei tällä hetkellä ole laajasti markkinoilla tai kirjastoissa.Levyn kolmesta laulaja-lauluntekijöistä Victor Manuel on kuuluisin ja hänen uransa on ollut pisin. Monet hänen 70-luvun puolivälin ja sen jälkeiset kappaleensa käsittelivät poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Andrés do Barro (1947 - 1989) oli kotoisin...
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://finna.fi
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Valitettavasti Tuusulassa ei ole kysyntää kreikankielisille kirjoille.
Kehotan sinua ottamaan yhteyttä Monikieliseen kirjastoon Helsingissä. monikielinen.kirjasto@hel.fi Suomen kirjastoille toimitetaan sieltä aineistoa kielitarpeiden mukaan.
Suomen kauppalaivastotietokannasta voi hakea Suomen Etelä–Amerikan Linjan aluksia:
http://kauppalaiva.nba.fi/results.php?vowners=Oy+Suomen+Etel%C3%A4-Amer…
Merimieshuoneiden arkistoista on koottu sähköinen Merimiehet -tietokanta, joka on käytettävissä Suomen sukututkimusseuran maksaneille jäsenille heidän Sukuhaku-portaalinsa kautta: https://sukuhaku.genealogia.fi/
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön arkistoa hallinnoi Suomessa Forum Marinum https://www.forum-marinum.fi/fi/, jolta voi tiedustella ko. yhtiön miehistöistä.
Vaalien toimittamiskustannuksista vastaavat pääsääntöisesti oikeusministeriö ja kunnat.Kuntien vastuulla on järjestää sellaiset äänestyspaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa. Valtio maksaa kunnille korvauksen vaalien järjestelyistä aiheutuneista kustannuksista eli siitä, että ne järjestävät äänestyspaikat ja tarvittavan henkilöstön. Yleensä vaalijärjestäjiltä ei peritä tilavuokria.Vaalien toimittamiskustannukset - Vaalit Eduskuntavaalien hintalappu valtiolle on 16 miljoonaa euroa – Kunnat huolehtivat myös ennakkoäänestyspaikoista, joista ei yleensä tarvitse maksaa vuokraa | Kaleva
Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
Euro korvasin Suomessa markan setelit ja kolikot vasta 2002.
"Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit." Euroopan keskuspankin sivusto
Lottovoitto on siis maksettu vielä markoissa.
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
