Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole.
Eri lähteet antavat todella Columbolle hieman erilaisia lukumääriä. Kyse lienee kuitenkin vain tulkintaeroista: varsinaisena ytimenä toimineen yhtäjaksoisen tv-sarjan lisäksi myös jopa yksittäisiä special-jaksoja on saatettu tulkita omiksi tuotantokausikseen näkökulmasta riippuen.
Internet Movie Database-palvelu laskee Columboa tehdyn yhteensä 13 tuotantokautta sekä 68 jaksoa vuosina 1971-2003.
Englanninkielinen Wikipedia kertoo lähteisiinsä pohjautuen Columboa tehdyn puolestaan 10 tuotantokautta sekä 69 jaksoa vuosina 1968-2003.
Vuosina 1968 ja 1971 sarjasta esitettiin kaksi pilottijaksoa ennen varsinaisen yhtäjaksoisen kauden 1971-1978 alkamista, jolloin Columboa esitettiin seitsemän tuotantokauden ajan.
Columbon toinen tuleminen...
Hei,
Carolasta on kirjoitettu elämäkerta, joka löytyy ainakin kirjastosta. Siinä löytyy oleelliset tiedot artistista ja hänen urastaan.
Wuori-Tabermann, Tuija: Carola: Sydämeen jäi soimaan blues (WSOY, 2004).
Ainakin Vaski-kirjastoissa näyttäisi olevan paljonkin!Tässä muutama:Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja / Reetta Vuokko-Syrjänenhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4223616?sid=4903843821Muuntohiili / Richard Morganhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.3658986?sid=4903842621Mustaa lihaa : kyberpunk-antologiahttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.2919924?sid=4903844133
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteillä on yhteinen kokoelmapolitiikka. Vantaalla on lisäksi käytössä yhteiskellutus Espoon kaupunginkirjaston kanssa. Tämä tarkoittaa, että palautunut aineisto jää siihen kirjastoon johon se palautetaan ellei siihen ole varauksia. Näin jokaisen kirjaston kokoelma muotoutuu pitkälti sen käyttäjien mukaan. Aineistoja toki myös tasapainotetaan tarvittaessa kirjastojen kesken. Jos jossain on liikaa jotain aineistoa, sitä hajautetaan muihin kirjastoihin.
Aineistohankinnat Vantaalla tehdään keskitetysti, koska kirjastoilla ei kellutukseen siirtymisen jälkeen ole enää ollut omia kokoelmiaan, vaan kaikki on Vantaan kaupunginkirjaston yhtä yhteistä kokoelmaa. Asiakkaat voivat aina esittää henkilökunnalle...
Hei,Kyseessä on Jorma Kääriäisen esittämä kappale Haukka samannimiseltä levyltä (2016). Löytyy suoratoistopalvelusita ja aika hyvin tallenteita myyvistä kaupoista.
Jos luovutaan suomenruotsalaisuuden vaatimuksesta, kaivattu kirja voisi olla Jukka Parkkisen Sinun tähtesi, Allstar (WSOY, 1994).
Sinun tähtesi, Allstar - Jukka Parkkinen (risingshadow.fi)
Ainakin yksi opinnäytetyö löytyy, jossa aihetta käsitellään: Pölyttäjähyönteiset osana kavillisuuden monimuotoisuutta: case Korkeasaaren eläintarha / Nora Ruuth (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019) Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/190934/P%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4hy%c3%b6nteiset%20osana%20kasvillisuuden%20monimuotoisuutta%20Case%20Korkeasaaren%20el%c3%a4intarha_NoraRuuth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mitään yleispätevää niksiä ei ole.
Voi kokeilla pehmeällä pyyhekumilla hankaamista.
Hieman ronskimpia kenoja ovat varovainen kostutus hintalapun kohdalta tai hiustenkuivaajalla kuivaaminen.
Lisäksi tarvitaan kohtuullisen pitkät kynnet, joilla lapun voi varovasti ja vähän kerrassaan rapsuttaa irti.
Joskus voi olla turvallisinta liimata toinen tarra hinnan päälle.
Ylen uutisissa ongelmaa on pohdittu 16.12.2009
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu…
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Ainut suomennos, jonka löysin on vuodelta 2006 Kun puhun sinulle / [Michael] Leunig ; [suomennos: Hanna-Mari Latham] Helmet
Finna-haku löysi Kuhmoisten kirjastosta 2001 valmistuneen Curly pyjama letters. Finna
Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fi
Runoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Suomenkielisen Wikipedian mukaan Ville Vallaton -elokuvien dubbauksia on tehnyt kolme yhtiötä: Golden Voice Oy https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice, PVP Voice Oy ja Pauli Virta Productions
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Vallaton_%28piirrossarja%29
Wikipediassa on myös artikkeli Pauli Virrasta, joka ääninäytteli pääasiassa kaikissa PVP Voice Oy:n jälkiäänittämissä animaatiosarjoissa vuoteen 2008 asti ja oli Oy PVP Voice Ab:n toimitusjohtaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Virta
Yle Arkisto löysi lisätietoa: Koska YouTube-videosta ei käy lainkaan
ilmi, mistä versiosta on kyse (myyntiversio/televisioversio, vuosi), oikeastaan vain YouTube-videon tekijä tietäisi, mistä hän on alkuperäisen videon kopioinut. Yleisradio on...
Emme osanneet kuvan perusteella ehdottaa tiettyä lajia. Tarjoamme kirjaston teoksia, joiden avulla lajin määritys voi onnistua.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
