Internetistä löytyvät seuraavat sivut Marvi Jalosta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&A=closeall&C=10676
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomarvi.html
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoja: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) s. 53-56 ; Nuorten suosikkikirja kautta Plätän (Suomen nuortenkirjaneuvosto, 1996) s. 18-20.
Tampereen kirjaston kokoelmissa on lehtileikekuori Marvi Jalosta.
Hanhiemon iloinen lipas ilmestyi ensimmäisen kerran 1954 WSOY:n kustantamana. Sen runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas". Kirjan sivulla 53 on kuva ruskeasta kaappikellosta, jonka päällä on hiiri. Loru alkaa "Hikkori tikkori toikki. Hiiri kelloon loikki". Sivulla 74 taas on loru nimeltä Pium, paum, kello kilkkaa. Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Helmet-kirjaston asiakkaille on tarjolla Rockway-verkkopalvelu, jossa on runsaasti kursseja musiikinharrastajille. Rockway tarjoaa myös laulukursseja monentasoisille laulajille. Jokainen kurssi sisältää useita video-oppitunteja. Lisätietoa Rockwaysta Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Opiskele_soittoa_ja_laul…
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi....
Kirjastot tekevät kirjahankintansa nykyään pääosin muutaman suuren tukkujakelijan kautta EU:n kilpailutussääntöjen takia, vaikka pienemmillä paikkakunnilla perinteinen oman kirjakaupan suosiminen saattaa sekin olla mahdollinen. Tärkeintä on tällöin tarjota uutuuskirja näille välittäjille, jotta ne voivat tarjota kirjan ostajille eli kirjastoille. Miten kirjaa yleisellä tasolla mainostaa, on sitten eri asia, mutta teknisesti ottaen kirjastoille on helpointa ostaa kirjansa näiltä välittäjiltä. Yleensä ns. suoraostoja tehdään vain sellaisissa tapauksissa, ettei kirjaa ole saatavana muuten kuin suoraan kustantajalta tai julkaisijalta.
Kaksi tärkeintä kirjastoille aineistoa välittävää tukkuria ovat Booky.fi (tuotetiedot@booky.fi), jonka...
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Kupittaan savella oli tuotannossaan myös eläinfiguureja. Niitä ovat muovailleet ainakin Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Anja Salonen-Rantanen. Ainakaan näistä kirjoista krokotiili- tai sisiliskohahmoa ei kuitenkaan löytynyt:
- Kupittaan Savi / Tuula Salakari ja Harri Kalha (2011)
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy (1996)
Se ei ollut myöskään laatutavara.com-sivuston Kupittaan saven figuureiden joukossa. Sivustolta voi etsiä myös muiden valmistajien figuureja.
https://www.laatutavara.com/tuote-osasto/koriste-esineet/figuurit/page/2/?filter_valmistaja=kupittaan-savi
Luettelo Kupittaan saven signeerauksista löytyy signaturer.se-sivustolta. Yksi MH -signeeraus joukossa on (Maria Hillasto), mutta aika eri tavoin muotoiltuna...
Reijo Taipaleen esittämän ”Virran rannalla” -kappaleen sävelmä on kansansävelmä ja sanoituksen on tehnyt Aappo I. Piippo. Laulu alkaa: ”Mä virran rantaan saavun taas”. Tällä nimellä en löydä lauluun nuottia, mutta sama sävelmä on myös kappaleessa ”Hiljaa virtaa joki”, jonka sanat on kirjoittanut Sauvo Puhtila. ”Hiljaa virtaa joki” sisältyy ”Suureen toivelaulukirjaan”, osaan 13, ja nuottiin ”Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät” (F-Kustannus, 2011). Näissä nuoteissa ei ole ”Virran rannalla” -laulun sanoja, jotka voit kuunnella äänitteeltä. Sanat ja soinnut löytyvät myös verkosta:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/reijo-taipale/virran-rannalla-chords-2577528Verkosta löytyviin sanoihin voi sisältyä virheitä. Lähteitä:...
"Markkina" yksikössä tarkoittaa markkina-aluetta, "markkinat" taas kysyntää ja tarjontaa sekä niihin liittyvää hinnanmuodostusta, kaupallisia suhdanteita, jonkin hyödykkeen kauppaa kokonaisuutena jne.markkina - Kielitoimiston sanakirja markkinat - Kielitoimiston sanakirja
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece....
Leena Uotilan, Leo Lastumäen ja Heikki Kinnusen esittämä Pinocchio oli itsenäinen osa kasettisarjaa, jossa julkaistiin kuunnelmaksi sovitettuja satuja "jännittävin äänitehostein" höystettynä. Muita samassa sarjassa ilmestyneitä kasetteja olivat esimerkiksi Kolme pientä porsasta, Prinsessa Ruusunen ; Hannu ja Kerttu, Saapasjalkakissa ; Tuhkimo ja Tulukset.
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Veikkaisin, ettei monikaan nykyään tiedä, mitä Trans-Amilla tai Trans Amilla tarkoitetaan. Aika monet yli 40-vuotiaat kuitenkin varmasti muistavat, että Ritari Ässän ihmeauto KITT oli Pontiac Trans Am, joten ihan unohduksiin Trans Am ei ole jäänyt.Ritari Ässän autosta Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari_%C3%84ss%C3%A4_(vuoden_1982_televisiosarja)Trans-Am-kilpailusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Am_SeriesLisää tietoa Pontiac Firebirdistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Pontiac_Firebird
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi löytyy asiasanoilla naiset jatkosota lähes 40 viitettä, sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Haun voi tehdä niin, että Helmet-etusivulla klikataan kohtaa Tarkenna hakua, ja avautuvalla sivulla kirjoitetaan hakulaatikkoon peräkkäin hakusanat naiset jatkosota. Hakulaatikon alapuolella olevista valikoista haun voi rajata aineistolajin ja kielen mukaan. Tässä muutamia esimerkkejä hakutuloksista: romaanit Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet; Hietamies, Laila: Siellä jossain; Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia. Tietokirjallisuutta: Veijalainen, Anna-Liisa: Nainen rintamalla: sota sotilaskotisisaren silmin; Kuvia ja kertomuksia sieltä jostakin: rintamanaiset...
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Hanne ja Hannele ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Saksassa paljon käytettyjä Hannan ja Johannan kutsumamuotoja.
Saksassa käytetään myös Hannia ja Hannan ja Eleanoren yhdistelmä Hannelorea. Hannele on siis Saksasta lähtöisin.
