Eri lähteistä löytyy Zira-nimelle useita merkityksiä, sen mukaan, minkä kielialueen nimistöä tarkastellaan. Tavallisin se on hepreankielisissä yhteyksissä, joissa Tzira-nimestä johdettu Zira merkitsee 'viestinviejää'. Afrikkalaisessa nimistössä Zira voi merkitä myös 'polkua, tietä' (Zimbabwe). Leijonakuningas-elokuvan swahilinkielisen nimen Zira on puolestaan selitetty merkitsevän 'vihaa' (sanakirjan mukaan myös 'kantaa kaunaa, tuntea inhoa (jotakin kohtaan)'.
https://www.babynamespedia.com/meaning/Zira
https://www.names.org/n/zira/about
https://www.ranker.com/list/lion-king-name-meanings/tamara-jude?page=4
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kyseinen biisi on Godspeed, jonka tekijä on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Frank Ocean. Pianoversion kyseisestä biisistä on esittänyt englantilainen laulaja-lauluntekijä James Blake.
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:...
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen...
Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki.
Ainakin Power-Docks-niminen yritys on kehitellyt venelaitureita, joissa aurinkopaneelit on rakennettu osaksi laituria. Suurin osa näiden laitureiden yläpinnoista on aurinkopaneelia.
https://plugboats.com/solar-docks-have-batteries-included/
https://www.power-docks.com/power-docks
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Petri Tanskanen on tutkinut viestintäalan ammattiliittojen historiaa. Taitureista tietotekniikkaan - välähdyksiä viestintäalan ammattiliiton historiaan löytyy verkosta luettavaksi, https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/137629440762800/file/97de3185-6b10…
Siinä kerrotaan, että vuoden kirjapainoala siirty 1968 alusta lähtien ansiotasoa alentamatta viisipäiväiseen työviikkoon ensimmäisenä ammattialana Suomessa uuden työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi Tanskanen toteaa, että muilla teollisuuden aloilla 40 tuntiseen työviikkoon siirryttiin vasta vuoden 1970 alusta lähtien.
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/...
Mitä todennäköisimmin erilaisia hyönteisiä löytää jokseenkin kaikista hedelmistä, marjoista ja vihanneksista – varsinkin, jos tosissaan etsimään rupeaa. Suosittua #strawberrybugs-videohaastetta kommentoinut hyönteistutkija, professori Greg Loeb Cornellin yliopistosta onkin todennut, että jos syö tuoretuotteita, syö myös ötököitä: "Hedelmissä on eliöitä, ja vaikka se tekeekin ihmisten olon epämukavaksi, se ei vahingoita ketään. Noiden ötököiden syöminen ei sairastuta."Mansikoista paljastuneista hyönteisistä useimmat elävät niiden pinnalla. Itse mansikoihin ne päätyvät tavallisimmin kuljetuksen aikana. Loebin mukaan tavallinen vesi riittää hedelmien, marjojen ja vihannesten puhdistamiseen mainiosti. Huuhtelun jälkeen jäljelle jäävät...
Eduskunnan kirjastossa on julkaistu tietopaketti aiheesta Miten täysi-ikäisyysraja on muuttunut vuodesta 1898 lähtien?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Poikkeuksen muodosti siis juuri avioliiton alaikärajat. Nainen saattoi mennä vuoden 1911 asetusmuutoksen jälkeen 17-vuotiaana naimisiin, mies 18-vuotiaana.
Vuoden 1929 avioliittolain mukaan ikärajat säilyivät samana. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika…
Avioitumisikärajoihin liittyen on vastattu aiemminkin Kysy-kirjastonhoitajalta-palvelussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kasittaakseni-aikoinaan-miesten-avioitumi…
HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen sivuston mukaan valokuvat ovat kierrätykseen soveltumatonta sekajätettä. Niiden polttamista saunan uunissa ei siksi suositella. Alla lisää tietoa:
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/valokuva/
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisen Lappeenrannan alueella henkilöliikennettä on ollut seuraavilla asemilla: Törölä, Melkkola, Hytti, Lappeenranta (vanha ja uusi asema), Rapasaari, Lauritsala, Muukko, Joutseno, Jänhiälä ja Rauha (Karjalan radalla).
Pietarin rata ja oikorata: Pulsa, Tani, Raippo, Simola, Rikkilä ja Vainikkala.
Lähde: Jussi Iltanen: Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (2009).
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Tuntomerkkeihin parhaiten sopisi 26.3.1989 (pääsiäissunnuntai) klo 11:00 ykkösverkossa ensilähetyksensä saanut Omakuva nuoruuden vuosilta, kirjoittanut Paavo Rintala, ohjannut Väinö Vainio. Kuunnelma on uusittu seuraavana päivänä klo 19:30. Kuunnelmassa puhutaan Jeesuksen kärsimyksistä sekä toisesta maailmansodasta, lähinnä antisemitismin näkökulmasta. Isossa osassa on Bachin Johannespassio. Minä-kertoja puhuu muun muassa uskonsa menettämisestä.
Kuunnelmasta kerrotaan näin: "Kuunnelma, Yleisradiolle kirjoittanut Paavo Rintala. Ohjaus: Väinö Vainio. Tehosteet: Merja Pesola. Äänitys: Timo Ruuskanen. Henkilöt: Minä - Eriikka Magnusson ja Väinö Vainio. Minä nuorena - Pekka Lukka. Centurio - Ahti Jokinen. Legaatti - Matias...
