Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyseessä näyttäisi olevan Jukka Haaviston säveltämä ja Airi Hastin sanoittama kappale Primaballerina vuodelta 1962. Kappaletta esitti Marjatta Leppänen. Laulu on tallennettu kahdelle äänitteelle, äänilevylle Sweety : Primaballerina (1952) ja CD:lle Onnea Jukalle! (2000). Valitettavasti äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Myöskään laulun sanoja ei ole julkaistu.
Äänite Sweety: Primaballerina on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4578089
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-kaytto#kuunteluhuone
https://finna.fi/
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Asiantuntemuksemme ei riitä opastamaan kustannussopimuksessa sovittujen palkkioiden maksuun liittyvissä ongelmissa. Parasta onkin ottaa yhteyttä Kirjailijaliiton lakimieheen ja kysyä neuvoa. https://kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/
Liitto lupaa neuvoa kustannussopimusasioissa paitsi jäseniään, myös uransa alussa olevia ja vielä liittoon kuulumattomia kirjailijoita. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/kustannussopimus-ja-muut-sopi…
Myös Suomen tietokirjailijat ry:llä on oikeudellista neuvontaa. Heidän palvelunsa ovat saatavilla yhdistyksen jäsenille.
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/oikeudellinen-neuvo…
Tavoitteena on saada Helsinkiinkin Emagz-palvelu käyttöön, ja tällöin niin, että lehtiä voi lukea myös etäkäyttöisesti kirjastojen ulkopuolella. Espoossa ja Vantaallahan palvelussa on mahdollista lukea lehtiä vain kirjastoissa.
Tämä Talouselämä-lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastoista muutamista Helsingin kirjastoista, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Laajasalon ja Vuosaaren kirjastoissa. Löydät lehden tiedot kirjoittamalla Helmet-hakuun lehden nimen ja valitsemalla linkin Talouselämä: Helsinki:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105854__Stalousel%C3%A4m…
Ohje lehtien varaamiseen löytyy täältä:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan lehden.
Kyseessä voisi olla Otavan vuosina 1963-1965 julkaisema kahdeksanosainen Satumaailma-antologia. Sarjan viimeisessä osassa "Sateenkaaren portti" on Odd Brochmannin kertomus, jossa tyttö joutuu leikkaukseen. Satu on nimeltään "Marianne käy sairaalassa". Kirjasarjaa on Helmet-kirjavarastossa ja se on varattavissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssatumaailma%20otava%20palm…
Työasuntovähennyksen myöntäminen perustuu tuloverolakiin. Asiaa koskeva ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6asuntov%C3%A4hennysLain mukaan avoliitossa asuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, jos avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi.Lakia tarkasteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin lain soveltamista ehdotettiin laajennettavaksi myös avopuolisoihin. Asiassa päädyttiin kielteiselle kannalle eikä lakiin tullut muutosta. Esitettyihin perusteisiin voi tutustua valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 19/2018 kohdasta Työasuntovähennys. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/VaVM_19+2018....
Hei, meidän tiedossamme ei ole, että kirjaa kokonaisuudessaan olisi suomennettu. Englanniksi siitä on toki useita versioita: https://www.marxists.org/archive/trotsky/1936/revbet/revbetray.pdfMarxists Internet Archive-arkistoa ylläpitävät vapaaehtoiset. Yhteystiedoista käy ilmi, että suomenkielisen Lev Trotski -arkiston suomennokset on tehnyt yksi ylläpitäjistä. Kyse on siis epävirallisesta käännöksestä ja vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Käännös todennäköisesti on tehty yllä olevasta englanninkielisestä versiosta. Muussa suomenkielisessä Trotski -tutkimuksessa ei viitata suomenkieliseen Petetty vallankumous -kirjaan. Jos kirja olisi suomennettu, siihen todennäköisesti olisi viitattu.
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Coca-colan historiasta löytyy mm. tällaisia kirjoja:
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä
Elmore, Bartow J.: Citizen Coke : the making of Coca-Cola capitalism
Lisää tietoa löytyy verkosta:
http://www.coca-colacompany.com/history/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola
Siteeratun tekstin perusteella etsitty kappale on Eero Koivistoisen Lennosta kii! Sanat ovat Jarkko Laineen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-levyllä. Koivistoisen lisäksi alkuperäislevytyksellä esiintyvät Eero Raittinen, Eero Ojanen, Hasse Walli, Matti Bergström ja Ronnie Österberg. Sittemmin kappaleesta on tehty muitakin levytyksiä.
Tutkimissani lähteissä kappaleen tekijöinä mainitaan ainoastaan Koivistoinen (sävellys, sovitus) ja Laine (sanat). Sibelius-yhteydestä en löytänyt mainintaa.
Kyllä, joissakin Helmet-kirjastoissa on myös negatiivien digitointiin sopivia skannereita. Niistä ei näytä olevan listaa, joten saatavuuden saa selville oikeastaan vain varmistamalla kirjastosta esimerkiksi soittamalla. Kaikissa skannereissa ei ole negatiivien digitoinnin mahdollisuutta.
Digitointimahdollisuus on ainakin Pasilan kirjaston skannereilla varustetuilla tietokoneilla. Negatiivit digitoidaan samalla apuvälineellä kuin diakuvatkin eli kannessa kiinni olevalla lisävälineellä. Henkilökunta voi varmasti tarvittaessa opastaa asiassa.
"Mie tahon miun mössykkäin!" julistaa Eemeli kirjan alkusivuilla. Vähän myöhemmin äiti toruu Eemeliä keiton hörppimisestä. "Eihän se muuten keitolta maistu, sanoi Eemeli. Tai oikeastaan hän sanoi näin: — Silleen se vasta makosalt maistuu. Mutta mitäpä murteesta, ei välitetä siitä nyt."
Vain tarinan alussa kääntäjä Aila Meriluoto siis vihjaa parilla lauseella, että Kissankulmalla puhutaan paikallisella murteella. Muuten käännös noudattaa jatkossa muutamaa murteellista ilmaisua lukuun ottamatta yleiskieltä.
Professori Aila Mielikäinen on artikkelissaan Murteiden käyttö ja asema suomenkielisessä kirjallisuudessa todennut Eemelin olevan kirjan alusta päätellen suomennoksessa karjalaispoika. Mie ja sie -pronominit katsotaan yleensä...
Julkiseen arkistoon tallennettu vastaus tulee sekä antamaasi sähköpostiin että Kirjastot.fi kysymys -sivuille.
Yksityisen arkiston vastaus tulee vain sähköpostiisi.
Mikäli ymmärsin kysymyksesi oikein, olisit siis ostamassa kirjaa Kirjasampo-sivuston kautta. Kirjasampo ei kuitenkaan ole verkkokauppa, vaan suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, joten siitä syystä sieltä ei löydy kassalle tai osta -painikkeita. Kirjasammosta löytyy tietoa kirjailijoista ja kirjoista. Sen kautta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja rekisteröityneenä käyttäjänä myös kertoa lukemistaan kirjoista ja suositella niitä muille. Lisätietoa sivustosta löytyy info-sivulta tämän linkin takaa: Info | Kirjasampo.
Hei, ja kiitos kysymästä!
Juuri tuolla ilmauksella en löytänyt hengellistä laulua, mutta selvästi samoja sanoja sisältäviä lauluja löysin! Olisitteko tarkoittanut jotakin näistä:
- Psalmi 42, nimeltään Niin kuin peura kaipaa, sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.
- Virsi 348, nimeltään "Niin kuin peura janoissansa", sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissansa, lähteen luokse halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 141, nimeltään En voi, en tahdo elää itselleni, sisältää seuraavat kohdat: Sieluni Herraa Jumalaani kaipaa, Kuin lähteen vettä raikasta peura halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 252 "Oi, niinkuin peura halajaa" sisältää seuraavat kohdat: Oi,...
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
