Olen penkonut kaikki mahdolliset nettilähteet löytämättä selkeää tietoa siitä, että levystä olisi julkaistu versio "laajemmalla tekstiliitteellä", vaikka kahden CD:n laitos tunnetaan (toisella levyllä musiikki ilman lauluosuuksia, Nuclear Blast Records sekä Potoska Publishing, molemmat p2014). Nämä löytyvät niin Piki- kuin HelMet-kokoelmastakin, eikä kummankaan luettelointitiedoissa viitata "tavallista" tekstiliitettä merkittävämpään osioon.
Mutta jos joku kollega tällaisen extended-version löytää, niin kertokoon sen tähän jatkoksi ja asiakkaan iloksi :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
VTS eli Vessel Traffic Service tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Tässä muutama nettiosoite:
http://www.fma.fi/vts/index.html,
http://www.uscg.mil/d1/units/actny/wwm/vts.html, http://www.worldvtsguide.org/. Seuraavat kirjaviitteet löytyivät Linda-tietokannasta: Koburger, Charles W.: Vessel traffic systems cop. 1986 (Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa), Norrbin, Nils H: Vessel traffic systems, ship handling and ship manoeuvring capabilities,1982 (Teknillisen korkeakoulun kirjasto), Vessel traffic management and information systems / European Commission, Directorate-General Transport, 1996 (Turun kauppakorkeakoulun kirjasto). Arto-artikkelitietokannasta löytyi useampia...
Vuoden 1921 ikäluokkaa ei ehditty kutsua palvelukseen talvisodan aikana. Varusmiehet astuivat 1930-luvun lopulla palvelukseen suhteellisen vanhoina, n. 21-vuotiaina. Tammikuun puolivälissä 1940 palvelukseen astui ensimmäinen osa vuoden 1919 ikäluokasta, ja helmikuun puolivälissä 1940 toinen osa. Vuoden 1920 ikäluokka astui palvelukseen välittömästi talvisodan päätyttyä, ja se sai tulikasteensa vasta jatkosodassa. Nuorempia nähtiin toki talvisodan rintamilla, esimerkiksi vapaaehtoisina.
Lähteitä:
Nurminen, T. (2008). Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus: kesä 1944, s. 47-75.
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Arabialainen opas Halef seikkailee Karl Mayn kirjoittamassa Kara ben Nemsi -kirjasarjassa.
Sarjan osat ovat: Aavikon halki, Linnoituksen vanki, Viimeinen karavaani, Afarahin jalokivet, Balkanin rotkoissa, Skipetaarien maassa ja Keltainen rosvopäällikkö.
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tarjosi tähän asiaan seuraavanlaista vastausta:
"[...] peräinen-loppuisten yhdyssanojen loppuosa peräinen (jota ei yleiskielessä enää itsenäisenä sanana tavata, Nykysuomen sanakirjassa sana on vielä) on ollut merkitykseltään hyvin konkreettisesti perässä tai jäljessä oloa tarkoittava, tämän pohjalta muodostetut yhdyssanat ovat jo monimerkityksisempiä. Esimerkiksi saviperäinen tarkoittaa savista tai savipitoista maata, kreikkalaisperäinen Kreikkaan tai kreikan kieleen palautuvaa asiaa tai sanaa jne.
Seikkaperäinen-sana merkitsee nykyisin yksityiskohtaista, perusteellista tai perinpohjaista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/seikkaper%C3%A4inen?searchMode=all
Vasta 1800-luvulla karjalasta...
Kalanti mainitaan Ståhlbergien vuoden 1919 kesänviettopaikkana myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjassa Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg lomaili kuuden lapsensa kanssa: Ester Hällström ei vielä tässä vaiheessa ottanut osaa perheen lomanviettoon. Ståhlberg ja Ester olivat tapailleet epäsäännöllisesti läpi talven ja kevään 1919, mutta vakinaisemmaksi heidän seurustelunsa muuttui vasta vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pari avioitui 7.6.1920.
Ståhlberg-elämäkerturi Sakari Virkkunen sijoittaa perheen kesäpaikan 1919 Kalannin asemesta Sauvon Karunaan: "Tämänaamuinen kirjekin oli Ainolta, joka nuorempien lasten kanssa oli mennyt kesäksi vuokrattuun Karunan kartanoon. Paikka oli...
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Kyseessä on kaiketikin Seppo Urpelan kuunnelma Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle (1973). Kuunnelmaa ei valitettavasti ole kuultavissa missää, mutta sen voi lukea teoksesta Suomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970 - 74 (toim. Solja Kievari ja Terttu Talonen, Otava, 1976).
Kuunnelma edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBU:nkuunnelmakatselmuksessa Ranskassa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26192
Seppo Urpela Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985659874
Seppo Urpela Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Urpela
Finna-haku Paaso Juuso löytää musiikkia, novellin kokoelmasta Novellit 2016 : Martti Joenpolven novellikilpailu ja runojulkaisuja esim. Tuli & Savu ja Nuori Voima -lehdistä. Koska nimi ei ole kovinkaan yleinen, voinemme olettaa kyseessä olevan saman Juuso Paason.
Juuso Paaso -haulla löytyy myös Facebook-sivu, jossa oli linkki SoundCloudiin.
Ainakin paria Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä kannattaisi ehkä vilkaista:
Teemu Virtanen: Lihan luonnollinen mureuttaminen (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122075/Virtanen_Teemu.pdf?sequence=1
Sanni Kuivanen: Rakenteeseen vaikuttavat tekijät porsaan ulkofileen luontaisessa mureuttamisessa (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113068/Opinnaytetyo_Sanni_Kuivanen.pdf;jsessionid=A2E77F2E9768577992451347785C89E7?sequence=1
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Julma-sanalle ei ole toistaiseksi löytynyt muunkielisiä vastineita, joihin sen voisi katsoa perustuvan. Sanan ainoa varma vastine on karjalan julma. Viron julm on selitetty lainaksi suomesta. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, joten se voidaan lukea vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä voisi olla Kirsti Ellilän kirja Eksyneet näkevät unia. Kirja on ilmestynyt vuonna 2011.
Kirjan takakannesta: "Nimetön on elellyt Jakob-koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten luona siitä asti, kun hänet löydettiin eksyneenä ja muistinsa menettäneenä metsästä. Kaikki on muuten hyvin, mutta kyky nähdä unia ja kyky itkeä muistuttavat häntä entisestä elämästä. Kun Nimetön sattumalta saa käsiinsä kauniin silkkitakin, joka on kuin tehty hänelle, hän ymmärtää sen olevan avain hänen menneisyyteensä. Nimettömän on lähdettävä pitkälle matkalle etsimään niitä, jotka joskus tunsivat hänet nimeltä."
Kunnanjohtajan virka tuli pakolliseksi vuoden 1976 kunnallislakiuudistuksen (953/1976) myötä. Laki astui voimaan 1.1.1977. Nykyään kunnanjohtaja voidaan korvata pormestarilla, joka on vaaleilla valittu luottamushenkilö.
Ajan mikrofilmien lukulaitteelle voi varata osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla tieto-osastolle numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit noudetaan varastosta, joten varaus on tehtävä viimeistään edeltävänä arkipäivänä. Lauantain ja sunnuntain varaukset on tehtävä viimeistään torstaina. Laitteella voi skannata haluamiaan artikkeleita joko muistitikulle tai omaan sähköpostiin liitetiedostoksi. Myös tulostusmahdollisuus on, A4 paperikopio maksaa 0,20 €. Henkilökohtaista opastusta mikrofilmien lukulaitteen käyttöön saa arkisin klo 9–20 välillä. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9−20, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11−17.