Suomessa Tulli valvoo tuotavia elintarvikkeita. Verkosta löytyy raportti Tuontivalvonnan tuloksia vuodelta 2022, jossa mainitaan, että erä maapähkinävalmistetta on hylätty aflatoksiinien vuoksi, https://tulli.fi/documents/2912305/4756721/Tuontivalvonnan+tuloksia+vuo….
Aflatoksiini on homemyrkky, siitä voi lukea Ruokaviraston sivulta, https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/ruokamy….
Maapähkinävalmisteissa voi siis olla vaarallisia homemyrkkyjä. Suomessa on kuitenkin tarkka elintarvikevalvonta, joten kauppoihin vaarallisia tuotteita ei pitäisi päästä.
Internetistä löytyvät seuraavat sivut Marvi Jalosta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&A=closeall&C=10676
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomarvi.html
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoja: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) s. 53-56 ; Nuorten suosikkikirja kautta Plätän (Suomen nuortenkirjaneuvosto, 1996) s. 18-20.
Tampereen kirjaston kokoelmissa on lehtileikekuori Marvi Jalosta.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Seuraavanlainen Helmet-haku tuntuu antavan varsin tarkan oloisen tuloksen (166 kpl):
Valitse tarkennettu haku. Valitse Aihe, kirjoita kenttään suomenkielinen kirjallisuus. Valitse JA ja aihe uudelleen, eläimet. JA aihe = lastenkirjallisuus. Sitten valitse EI, aihe kuvakirjat ja EI, aihe nuortenkirjallisuus.
Tarkenna aineisto kirja ja kieli suomi, vuosi 2000.
Tulos on 177 kappaletta, voi vielä rajata lasten kokoelmaan, jolloin saa tuon tuloksen 166. Oletusjärjestys on kirjastossa olevien kirjojen määrä, joten ne ovat ne suosituimmat.
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Tasavallan presidentin järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin kutsutaan aina kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet, Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet, diplomaattikunta, piispat, yliopistojen rehtorit, ylimmät upseerit ja maaherrat. Sen lisäksi presidenttipari kutsuu henkilöitä, joita he ovat vuoden mittaan tavanneet eri yhteyksissä. Kysymykseen, missä määrin he käyttävät avustajiaan näissä valinnoissa, on vaikea vastata. Siitä voisi tarkempaa tietoa antaa Tasavallan presidentin kanslia.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Reimar on muunnelma alkuperältään germaanisesta Reinmar-etunimestä. Nimen alkuperäksi on esitetty sana ragin/regin (neuvoja) sekä muinaisyläsaksan sana mari (tunnettu). Muita nimen muunnoksia ovat Raimar ja Reimer sekä espanjalainen Ramiro.
https://de.wikipedia.org/wiki/Reinmar
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_deutscher_Vornamen_germanischer_Herkunft#R
https://de.wikipedia.org/wiki/Germanische_Sprachen#Historische_Klassifikation
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) imee ravinnokseen käymistilassa olevia nesteitä eli esimerkiksi hedelmien mehua. D. melanogaster ei ole merkittävä tomaattien ja paprikoiden pölyttäjä.
Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kyseessä on kaiketikin Marcel Moussyn ohjaama nuortenelokuva Saison violente (1974). Elokuva pohjautuu Emanuel Roblésin samannimiseen romaaniin ja sen pääosissa näyttelivät Olivier Abecassis (François), Sara Franchetti (François' Mutter) ja Nathanlie Dupont (Veronique).
Elonetin ei löydy tietoja siitä, että elokuva olisi esitetty Suomessa. Siitä ei ole myöskään saatavana dvd-tallennetta. Googlettamalla elokuvan nimellä löydät kuvia elokuvasta.
https://www.filmdienst.de/film/details/27469/ungestumer-sommer
https://www2.bfi.org.uk/films-tv-people/4ce2b7659c04d
Laadukkaat kuulokkeet, jotka lisäksi sulkevat ulkopuoliset äänet pois, auttavat kriittisissä tilanteissa pitämään sekä yhteydet hälytyskeskukseen että muun kommunikaation mahdollisimman selkeänä ja häiriöttömänä – oli kyse sitten operaation koordinoinnista, ohjeista, käskyistä tai pelkistä tilannetiedotteista.
Firefighter Headsets and Communication Systems - Firecom
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
Kyseessä on varmaankin jokin Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarjan kirjoista. Sarjassa on kahdeksan osaa. Voit lukea kirjojen kuvaukset Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. kirjoissa aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta