Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin...
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Kirjan kyseisestä painoksesta ei ole Helmet-kirjastolla yhtään nidettä. Kirjaa on tilattu toukokuussa 2021, mutta painos on ollut loppuunmyyty ja tilaus on peruttu joulukuussa 2021. Niteitä ei siis valitettavasti ole tulossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005552
Kirjasta on myös uusi painos vuodelta 2021, ja sitä löytyy kirjastoista kaksi nidettä. Tästä nimekkeestä voi tehdä varauksen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2506813
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Kyseessä voisi olla Yle TV2 -kanavalla esitetty Ekoisti-ohjelma, joka käsitteli humoristisesti muun muassa ympäristöaiheita. Ohjelmaa on esitetty vuosina 1993-2001. Siinä seikkaili esimerkiksi Timo Vottosen esittämä Ekomies, josta löytyy pätkiä Ylen Elävästä arkistosta.
Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta:
www.helmet.fi
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Nimenomaan patjoissa käytettävistä palonestoaineista emme löytäneet tietoja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa palonestoaineista ja mm. verkossa luettavissa oleva Kodin kemikaalit -opas, jossa on tietoa mm. kodin tekstiilien palonestoaineista:
http://www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Kemikaalit-kayttokohteittain/Palonestoaineet/
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla on aiheesta tietoa ja esimerkkejä kuluttajatuotteissa olevista palonestoaineista:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/palonestoaineet
Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Tuo voisi hyvinkin olla esimerkiksi Bashōn tai Yoshida Kenkōn kynästä, mutta emme valitettavasti saaneet asiaan varmuutta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai mietelmän? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991.
Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa.
Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston...
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina...
