Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Yleisissä kirjastoissa orkesteriteosten nuotinnokset ovat yleensä pienoispartituureja eikä niissä ole erillisiä stemmoja. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia saattaa olla. Jokainen kirjasto päättää omista hankinnoistaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastoon ei hankita orkesterimateriaaleja. Nuotit, joihin kuuluu kymmeniä stemmoja, ovat hankalia kirjastokäytössä. Jos esim. jokin stemma jää palautumatta tai tuhoutuu, kokonaisuus on sen jälkeen vaillinainen. Kymmeniä stemmoja sisältävät paketit vievät paljon tilaa hyllyssä, mutta niiden kysyntä yleisessä kirjastossa on vähäistä. Lisäksi ne ovat kalliita myös kirjastoille. Finna.fi-hakupalvelun (https://finna.fi/) kautta löytyy orkesterimateriaaleja lähinnä oppilaitosten kirjastoista, mutta...
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot...
Kysymistäsi vampyyreistä löytyy paljon englanninkielistä tietoa https://vampiresaroundtheworld.weebly.com/asia.html
Aswangeista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-aswang-suomen-kielella?from=term/…
Muinaiset vampyyrinkaltaiset olennot olivat naisia. Naisvampyyrit vaanivat erityisesti raskaana olevia. Taylor, J. & Heikkeri, L. (2009). Vampyyrit. Helsinki: Nemo.
Myanmarissa uskotaan, että erityisesti sikiö ja vastasyntynyt ovat erityisen herkkiä pahojen henkien vaikutukselle. Pulkkinen Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta
https://www.bbc.com/future/article/20151021-the-people-who-drink-human-…
https...
Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005).
Tunnus viittaa Kadettikuntaan, ja Antiikkiliike Wanha Elias -verkkosivuston mukaan pohjassa oleva leima on ollut käytössä vuosina 1964-1971. Ehkä jonkinlainen Kadettikunnan jäsenille tuotettu kuppi tuolta ajalta siis.
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Valitettavasti emme osanneet vastata tähän kysymykseen. Useimmiten sovellukset ladataan käyttöjärjestelmien omista sovelluskaupoista, joten ongelmaa ei tule.
Baudi ilmaisee tiedonsiirron nopeutta. Se kertoo, kuinka monta kertaa elektroninen signaali muuttuu sekunnin aikana. Muutoksilla tarkoitetaan yksittäisiä pulsseja tai symboleja. Kun symbolilla oli vain kaksi tilaa, 0 tai 1, mittasi baudi samaa kuin mittayksikkö bittiä sekunnissa.Lähteet:Baudinopeus – WikipediaBaud definition by The Linux Information Project (LINFO)
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Kirkon vuoden 2021 henkilöstötilaston mukaan kirkkomuusikoista oli heinäkuussa 2021 miehiä 316 ja naisia 637.
Lähde: Seurakuntien henkilöstötilasto 2021
Laajasta kollegiaalisesta etsinnästä huolimatta emme ole löytäneet tälle sanonnalle ehdokasta sen alkuperäksi. Jos ette vielä ole ehtinyt etsiä sanontaa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta, voisi seuraavasta linkistä avautuvia Helmet-kirjaston teoksia suositella https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanonnat__Orightresult__U?lang=fin
Lisää sanontoja käsitteleviä teoksi voi kysellä kirjastosta.
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Sieltä eräs kollega vinkkasikin Eppu Nuotion ja Tuutikki Tolosen teoksia: Unienvaihtaja (Tammi, 2005) ja Kuunsulka (Tammi, 2006). Unienvaihtaja on siis ensimmäinen osa ja Kuunsulka toinen osa. Kirjasammosta löytyy tarkemmat esittelyt ja kansikuvat kirjoista: Unienvaihtaja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0e081dd9-05e8-467b-94a6-9db236c05297Kuunsulka: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au234f4f23-105f-4656-9105-c673e0f19dfa
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
