Kiiltokuvaharrastus on nykyään aikuisten suosittu nostalginen harrastus. Vanhoja kiiltokuvia myydään ja vaihdetaan harrastajien kesken Facebook-ryhmissä ja erilaisissa verkon kauppapaikoissa (esim. Tori.fi ja huuto.net).Kiiltokuvia myydään myös erilaisissa messuilla, lähinnä keräilyyn ja vanhoihin leikkikaluihin liittyvissä tapahtumissa. Ne kuuluvat myös joidenkin antikvariaattiliikkeiden myyntiartikkeleihin. Voit hakea kiiltokuvia mm. verkkoantikvariaatista: https://www.antikvariaatti.net/
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Siskan tunnussävelmän sävelsi saksalainen nykysäveltäjä Eberhard Schoener. Teemalla ei näytä olevan muuta nimeä. Se on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
Schoener sävelsi myös musiikin Siskan kaikkiin jaksoihin ja esimerkiksi Kettu-sarjan tunnussävelmän.
http://krimiserien.heimat.eu/s/siska_eberhard_schoener.htm
Helsingissä on kolme kirjastoa, joissa on paperisilppuri asiakkaiden käytössä. Ne ovat Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Töölö. Ihan lähialueellasi ei siis valitettavasti ole kirjastoa, jossa on paperisilppuri.Helmetistä voit hakea kirjastoa palvelun perusteella:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Kasetti on nimeltään Samuli Satusen unipiilo, tekijä Kauko Muje. Hänen vaimonsa Vuokko Muje on wikipedian mukaan sanoittanut hänen laulujaan, ehkäpä siis tämänkin. Emme löydä kasetille kappalelistausta. Laulu on kasetin ensimmäinen.
Äänite on varsin vanha (1973) ja sitä ei näytä olevan saatavana lainaksi kirjastojen kautta.
Äänitteen tiedot Fonossa:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=unipiilo&ID=cc5d2c18-d48f-4c87-8d31-40673b6e832b
Kuvailemiesi tietojen perusteella kirja on Timo Tuomen kirjoittama Jalan halki Ranskan.https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Jalan+halki+Ranskan%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Uusia varauksia voi tehdä Helmetissä ja Taskukirjastossa aamupäivällä 11.5.20. Tarkempaa kellonaikaa ei ole ilmoitettu, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetin etusivulta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Negatiivisen palautteen antaminen (Niin kuin palaute yleensäkin) on taitolaji.
Verkosta löytyy paljonkin erilaisia listoja, jotka kertovat miten palautetta pitäisi antaa rakentavasti.
Yhteistä kaikille on muutama seikka:
Ole rauhallinen ja selkeä antaessasi palautetta
Anna negatiivinen palaute aina mahdollisimman yksityisesti
Arvioi asiaa, älä ihmistä
Anna palautetta vain asioista, joita voi muuttaa
Kuuntele palautteen saajaa
https://eioototta.fi/nain-annat-negatiivista-palautetta/
http://xn--vauhtipyr-32a0r.fi/blog/kritiikin-antaminen-ja-saaminen-ystavyyssuhteissa/
https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007481567.html
Luulen, että myös palautteen...
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&...
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (...
Mikäli mielessäsi on alunperin vuonna 2000 julkaistu Tapio Piiraisen ohjaama tv-sarja "Raid", kyseisen sarjan saatavuustiedot Suomen kirjastoista löytää näistä: https://www.finna.fi/Record/anders.1864062?sid=4792387058 https://www.finna.fi/Record/keski.543742?sid=4792391138 https://www.finna.fi/Record/jamk.99905034806251?sid=4792393013.Sarjasta on monta nimekettä, sillä siitä on julkaistu uusia painoksia vuosien mittaan. Yksi kappale PK-seudulla näyttää löytyvän kaikille avoimesta Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta.Toinen mainitsemasi sarja, "Kohtaamiset ja erot", ei puolestaan näytä Finnan mukaan tällä hetkellä löytyvän yhdestäkään kirjastosta.
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
