Kirjaa on kyllä saatavilla yliopistojen kirjastoissa. Kaukolaina maksaa 3€ + lähettäjäkirjaston kulut. Täytä Kyyti-Finnassa kaukolainalomake tai tule käymään kirjastoon niin tehdään kaukolainapyyntö. Jos täytät kaukolainapyyntölomakkeen verkossa merkitse minkä yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelet, koska monet yliopistojen kirjastot lainaavat kurssikirjoja vain omille opiskelijoilleen.
Valitettavasti metallinpaljastin ei kuulu Helmetin lainattaviin esineisiin.
(rakenneilmaisimia kyllä lainaamme)
Esim. Tooloutlet myy ilmaisimia ja Liizi vuokraa niitä melko edullisesti.
Rauman seudun jätehuoltolaitoksen ohjeissa lukee, että lääkkeiden läpipainopakkaukset laitetaan sekajätteisiin.
https://www.rauma.fi/raumanseudunjatehuoltolaitos/
Suomen suurin kirjasto on Kansallikirjasto, joka on myös Suomen vanhin tieteellinen kirjasto. Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2…
Yleisistä kirjastoista Suomen suurin on Helsingin kaupunginkirjasto. Sieltä löytyy kirjoja n. 1,6 miljoonaa kappaletta:
https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokoelmat%3A%2…
Tuntomerkkeihin sopivia vaihtoehtoja lastenohjelmaksi voisivat olla esimerkiksi:
Vaarin riihellä, jakso 5: Lumilinna
Lumiukko: Pekka ja lumilinna
Unna Junná, jakso 3.
Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu
Tarkoitat varmaankin Celia-kirjaston palveluja. Celian palvelut on tarkoitettu henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa.
Celian valikoimaan kuuluu yli 40 000 äänikirjaa, joita voit kuunnella maksutta suoraan verkossa.
https://www.celia.fi/
Palveluiden käyttäjäksi voit liittyä omassa kirjastossasi.
https://vaara.finna.fi/Content/esteeton#celia
Jos Helmet-kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan kirjastojen rekisteristä. Kortilla ei saa myöskään olla selvittämättömiä lainoja ja maksuja. Kortti ei siis ole "ikuinen".
ekisterissämme, sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig...
Vaski-kirjastojen verkkomaksussa minimisumma on 1€ ja sitä pienemmät maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä.
Hallitus on eilen 4.5. tiedottanut, että kirjastot voivat aloittaa uloslainauksen heti, mutta itse tilat aukeavat 1.6. alkaen. Turun kaupunginkirjasto odottaa aluehallintaviraston ohjeita ja tarvitsemme hieman aikaa toiminnan valmisteluun, jotta avaaminen tapahtuu hallitusti sekä turvallisesti. Informoimme lisää, kun tiedämme tarkemmat toimintaohjeet.
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
Kirjasammossa on linkkilista ulkomaisista kirjallisuuspalkinnoista. Niistä voit etsiä palkintojen saajia.
Ulkomaiset kirjallisuuspalkinnot Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9463f401-519a-49a7-8d2a-27821bcd32c7
Tunnettuja kirjallisuuspalkintoja - Nobelin kirjallisuuden palkinnon - lisäksi ovat mm. seuraavat palkinnot.
The Man Booker Prize for Fiction (Kansainyhteisö, Irlanti)
Pulitzer-palkinto (USA)
Georg Büchner –palkinto (Saksa)
Goethe-palkinto (Saksa)
Goncourt-palkinto (Ranska)
Ranskan akatemian suuri kirjallisuuspalkinto (Grand Prix de Littérature)
Miguel de Cervantes –palkinto (Espanja)
August-palkinto (Ruotsi)
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto
Venäläinen Booker...
Keskimääräinen suomalainen käy kirjastossa 10,24 kertaa vuodessa (vuonna 2009) ja lainoja on keskimäärin 18,62 vuodessa (2009).
Kirjastotilastoja löytyy lisää täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Japanilaisesta piirretystäkin tunnetusta rynnäkötykistä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa verkossa.
Kiinnostavaa tietoa voisi olla laitteen alkuperäisissä asennus- ja hoito-ohjeissa, jotka löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta:
15 tonnin rynnäkkötykkipanssarivaunu, mallia BT42 (15 Ryn.tyk.psv./BT42): Asennus- ja hoito-ohjeet. [Helsinki]: Päämajan ase-esikunta.
Kirjastoista löytyy myös seuraavia teoksia ja artikkeleita, jotka eivät nähdäkseni ole verkossa saatavilla:
Ellilä, H. (2004). Suomalaisten rynnäkkötykkien käyttöajatus jatkosodasta 1960-luvulle. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Käkelä, E. (1996). Laguksen joukoissa tapahtunutta n:o 9 : BT-42-rynnäkkötykkivaunujemme keskeisimmät vaiheet. Julkaisussa:...
Kirja on Tytti Seessalon "Noidanmetsästäjät" (1997).
Kirjassa Lontoossa asuva Eve lähetetään Suomeen sukulaisten luo. Hän ihmettelee suomalaista kotia ja mm. muovinen pöytäliina mainitaan useamman kerran. Eve kohtaa öisessä metsässä jännittävän kulkukissan, Collin, joka on Suuren Noidanmetsästäjän oikea käsi.
Flammende Rose, Zierde der Erden on viimeinen osa Händelin Saksalaiset aariat -sävellyksestä sopraanolle, säestävälle melodiasoittimelle ja continuolle (Neun Deutsche Arien, HWV202-210), eli kyseessä ei ole ooppera-aaria tai oratorion soolo-osa. Aariat on sävelletty vuosina 1724-1727 Lontoossa saksalaisen runoilijan Barthold Heinrich Brockesin teksteihin.
Yhtenäistetty Georg Friedrich Händel : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo:
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Handel.pdf&…;
Äänityksiä ja nuotteja International Music Score Library Project -sivulla:
https://imslp.org/wiki/9_German_Arias,_HWV_202-210_(Handel,_George_Frid…
Neun Deutsche Arien, saksankielinen Wikipedia:
https://de...
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
