Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Euro korvasin Suomessa markan setelit ja kolikot vasta 2002.
"Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit." Euroopan keskuspankin sivusto
Lottovoitto on siis maksettu vielä markoissa.
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Lempi Jääskeläisen tuotanto on listattu Kirjasammon verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176028229183Voit tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta, mitkä Jääskeläisen kirjoista ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjoita Helmet.fi-sivuston teoshakukenttään "Lempi Jääskeläinen", niin saat hakutuloksena seuraavaa: https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=lempi+j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&type=AllFields
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa, osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml on hyvä sivu Marita Hauhiasta, sivulta löytyy myös hänen sähköpostiosoitteensa.
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Tässä joitakin esimerkkejä romaaneista:
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Jasper Fforde: The Eyre Affair (Thursday Next -sarjan 1. osa, ei julkaistu suomeksi)
Cornelia Funke: Mustesydän, Musteloitsu, Mustemaailma
Jostein Gaarder: Sofian maailma
Ursula Le Guin: Lavinia
John Scalzi: Redshirts (ei julkaistu suomeksi)
Novelleista löytyi Gene Wolfen The Last Thrilling Wonder Story (ei julkaistu suomeksi).
Lisäksi Italo Calvinon romaani Jos talviyönä matkamies saattaisi olla kiinnostava, sillä siinä lukija päätyy kirjan hahmoksi.
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
En onnistunut löytämään kirjastomme aineistotietokannasta oikein mitään sopivaa, eli teos on ehkä ainakin jollakin muulla nimellä. Kate Atkinsonilta on julkaistu suomeksi romaani nimeltään 'Ihan tavallisena päivänä', joka sekin on hieno teos, eräänlainen dekkari, mutta keskittyy enemmän etsimäsi teeman kääntöpuoleen, eli minä tahansa tavallisena päivänä voi tapahtua ihan mitä tahansa hirvittävää, joka muuttaa kaiken. Atkinsonin teos on myös julkaistu suomeksi vasta vuonna 2011, joten se ei voi olla etsimäsi kirja. Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme sinulle jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Mainiot kollegat ehdottavat teosta Luotettava vaimo, kirjoittanut Robert Goolrick.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1979626__SRobert%20Goolri…;
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kannattaa kysyä olisiko Arkkitehtuurimuseon kirjasto kiinnostunut ottamaan ne kokoelmiinsa. Arkkitehtuurimuseon kirjasto on kaikkien käytettävissä oleva arkkitehtuurin erikoiskirjasto. Kokoelmissa on kirjoja, lehtiä sekä haastatteluja ja kirjeenvaihtoa. Kirjoja voi myös lainata.https://kirjasto.mfa.fi/
Pinocchio on italiaa ja tarkoittaa sanakirjan mukaan pinjansiementä. Eri vuosikymmenten suomennoksissa tämän Carlo Collodin satukirjassa seikkailevan, eläväksi muuntuvan puunuken nimi on ollut Pinocchio, Pitkänenä tai Pinokkio.
Kyseessä voisi olla Pentti Saaritsan runo Luxembourgin puistossa. Tosin runossa patsas ei sulje silmiään, vaan painaa käden sydämelleen.
Netistä runoa en löytänyt. Runo on Saaritsan kokoelmasta Oltava on (1995) ja löytyy myös kokoelmasta Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (1998). Molemmat kirjat löytyvät Keskikirjastoista https://keski.finna.fi/
