Selailin Otokkatieto.fi:n toukkia, Laji.fi:tä, mutta en oikein niistä tunnistanut toukkaa. Hain selaimen kuvahaulla ja Suomen perhoset -sivustossa oli kuvattuna hammasmittarin toukka, joka näyttäisi samanlaiselta. Laji.fi:ssä on foorumi, jossa keskustellaan tunnistuksista, kuva kannattaa lähettää sinne tai Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://...
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Pellava kaunis koottava on -niminen laulu löytyy ainakin näistä koulun laulukirjoista:
Anttila, Maija: Tule leikkimään. [1973]
Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille : säestyksineen. [2. painos, 1942).
Saatavuustieto Vaski-kirjastoista: Anttila ja Lasten laulu...
Me kolme ja jengi-kirjaan perustuva elokuva on nimeltään Outsiders, elokuva on vuodelta 1983 ja Francis Ford Coppolan ohjaama. Elokuva löytyy esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Siirtomaavallan ajan Intiaan sijoittuvat muun muassa seuraavat romaanit:
Nicholas Monsarrat: Valkoinen valtias (1964)
M. M. Kaye: Kaukaiset paviljongit (1980)
E. M. Forster: Matka Intiaan (1985)
Paul Scott: Intia-kvartetti, jonka osat ovat Kuningattaren jalokivi (1985), Skorpionin päivä (1985), Hiljaisuuden tornit (1985) ja Saaliinjako (1986)
Marguerite Duras: Varakonsuli (1988)
T. N. Murari: Intian poika (1988)
V. S. Naipaul: Elämän kuva (2001)
Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (2015)
Voit lukea teoksista lisää esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Helle-verkkokirjastosta.
https://www.helle-kirjastot.fi/
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Skyfall on 007-tarinoissa Bondin suvulle kuuluva kartano Skotlannissa. Se on yksi elokuvan tapahtumapaikoista; sinne on sijoitettu sen dramaattinen huipentuma, kamppailu 007:n ja Raoul Silvan joukkion välillä.
https://www.flixist.com/spoiler-why-skyfall-is-called-skyfall/
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi tekstiä. Kysyin vinkkejä myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilta. Sain ehdotuksiksi teokset Miehen tie ja Elokuu, joista kyseinen kuvaus voisi löytyä.
Verenluovutus on Punaisen Ristin veripalvelun järjestämä tilaisuus ja he totesivat, että Joensuun pääkirjaston tilat kävivät ahtaaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen verta pääsee Joensuussa luovuttamaan seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla.
Uusissa tiloissa luovuttajia voidaan ottaa runsaasti enemmän vastaan. Luovutuspäiviä voidaan myös järjestää siellä useammin ja pitää tilaisuutta pidempään auki.
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Nolla (0) koiranäyttelyarvostelussa tarkoitti vuoteen 2002 asti sitä, että koira saa näyttelyn tuomarilta hylkäävän arvion jostakin syystä. Vuodesta 2003 alkaen nollan on korvannyt maininta HYL eli hylätty. Luonteen osalta hylkäämisen voi aiheuttaa esim. luonteen epätyypillisyys. Alla lisää tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta ja Kennelliiton aiemmista säännöistä:
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
http://birit.mbnet.fi/arvostelut.htm
