Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
Etsimäsi taidekirja voisi olla Juliet Heslewoodin Maalaustaiteen historiaa nuorille (julkaistu 1995, WSOY). Sen kannessa on Mona Lisa ja Van Goghin omakuva, mutta myös Benozzo Gozzolin muotokuva Lorenzo de' Medicistä. Tausta on valkoinen niin kuin muistat.
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Kotkan kaupunginkirjastossa avoinna olevasta avoinna olevasta kirjastonhoitajan vakituisesta työsuhteesta on ilmoitus Kotkan kaupungin sivuilla sekä Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa.
https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kirjastonhoitaja-246837/
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/kirjastonhoitaja-lasten-ja-nuortentiimiin-1?language_content_entity=fi
Maalaisliitto koki 60-luvulla tarvetta uudistua nuorekkaammaksi yleispuolueeksi. Sen vuoksi nimikin haluttiin vaihtaa. Ensimmäinen nimi-idea oli Keskustaliitto, joka oli kuitenkin varattu. Ylimääräisessä puoluekokouksessa Kuopiossa hyväksyttiin toiseksi suosituin nimi Keskustapuolue. Se kirjattiin yhdistysrekisteriin 27.10.1965.
Ajanjaksosta kertoo kirja Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika: Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981. Se löytyy Keski-kirjastoista: Maalaisliitto-Keskustan historia. 5, Virolaisen aika : Maalaisliitosta Keskustapuolue 1963-1981 | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Lisää tietoa Maalaisliiton ja Keskustan historiasta löytyy myös puolueen omilta sivuilta: Keskustan koko...
Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan?
Ennen vuoden 1986 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden mahdollistava lainmuutos hyväksyttiin, ehdittiin asiasta äänestää kolme kertaa: vuosina 1963, 1966 ja 1984. Joka kerta naispappeus sai yli puolet äänistä, mutta ei vaadittavaa 3/4 määräenemmistöä. Yksinkertaisella enemmistöllä myönteinen päätös olisi siis saatu jo 1963.Lähde: Naispappeus – neljäs kerta toden sanoi. – Teoksessa Suomi kautta aikojen
Kyseessä on Andrzej Maleszkan ohjaama puolalainen lastenelokuva Balladi tytöstä ja lumotusta puusta (Ballada o Kasi i drzewie,1982). Elokuva esitettiin Ylellä 1.1.1991.
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
Hei,
Avaruusasema Alfasta löytyy kaksi DVD:tä: Moon base Alpha = Space: 1999. 1. ja Moon base Alpha = Space: 1999. 2.
Nämä löytyvät sekä Turun kirjastosta että Tampereen kaupunginkirjastosta.
DVD:t voi pyytää kaukolainaksi.
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
Hannu Soikkasen kirjoittamat SDP:n historian osat 1 - 3 ovat Kohti kansanvaltaa. 1 : 1899-1937 (1975), Kohti kansanvaltaa. 2 : 1937-1944 (1987) ja Kohti kansanvaltaa. 3 : 1944-1952 (1991). Mikko Majanderin kirjoittama SDP:n historian 4. osa on nimeltään Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue : SDP:n historia 4 : 1952–1957 (2022).https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
