PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista (ks. linkit alla).
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x…
http://www.gutenberg.org/ebooks/14774
Lauseen alkuperästä on esitetty useita teorioita, mutta varmuutta asiasta ei vaikuta olevan. Jake Remington ei itse ilmoittaudu lauseen keksijäksi. Tšingis-kaanilta se ei ole peräisin. Variaatioita siitä on viime vuosina esiintynyt esim. Mission: Impossible - Fallout -elokuvassa ja Game of Thrones -sarjassa sekä lukuisissa verkkomeemeissä. Lause ei nähdäkseni esiinny kirjallisuudessa ennen 2000-lukua.
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Iin kirjastossa on ainakin verkkosivujen mukaan VHS-videokasettien digitointilaite. Oulun kirjastoissa tai muissa lähikunnissa ei digitointilaitetta löydy.
Lähde: https://ii.fi/kirjaston-tilat-ja-laitteet
Suomen aikuisurheiluliitto ry SAUL:n sivuilta https://www.saul.fi/kilpailu/saannot-ja-pistelaskuri/ löytyy ladattavana tiedosto Suomessa käytettävät WMAn aita-, este- ja välinemitat 2025. Sen mukaan heittovälineissä miehet 70-79 on kuula/g 4000 ja kiekko/g 1000.
Eino Leinon Kootut teokset 1-16 sisältää Leinon runoja, näytelmiä ym. hänen tuotantoaan. Kyseessä on siis 16 osainen kirjasarja vuosilta 1926-1930, eli julkaistu pian Leinon kuoleman jälkeen.
Rauha runo löytyy teoksesta Sata ja yksi laulua (1898), joka on mukana Koottujen teosten 1.osassa.
https://tinyurl.com/antikvaarikootut
https://tinyurl.com/helmetkootut
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-eino-leinon-runosta-kaikk
https://www.antikvaari.fi/teos/sata-ja-yksi-laulua/64500f233c7e9bbc77d8…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen trumpetistin ja orkesterijohtajan Arne Lamberthin kappale "Nana" vuodelta 1969? Kappale alkaa pitkällä trumpettiosuudella ja puolivälin tienoilla naislaulajat yhtyvät säveleen. Kappale löytyy striimauspalveluista ja YouTubesta.
Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959).
Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt."
http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Espoossa kotiin lainattava 3,5":n levykkeitä lukeva korppuasema löytyy Sellon kirjastosta. Myös Malmilta löytyy vastaava lainattava asema. Oodin ja Malminkartanon kirjastoissa on myös levykeasema, joita voi käyttää vain kirjastossa.
Levykeasemat
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä tämän asian selvittämiseen. Alla linkit Luonnonvarakeskuksen Suot ja ilmasto -sivustolle ja Ympäristö.fi-sivuston Turvetuotannon kuormitus: kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä -katsaukseen:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Turvetuotannon%20kuormitus.%20Kirjallisuuskatsaus%20ja%20asiantuntija-arvio%20turvetuotannon%20vesist%C3%B6kuormitukseen%20vaikuttavista%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%20(1).pdf
Hei,
Kyseessä on Ritva Toivolan saturomaani Kun pikkukorva sai siivet (Weilin+Göös, 1986). Kirjan on kuvittanut Maileena Kurkinen.
Saturomaani löytyy mm. Turun pääkirjaston varastosta, ja voit lainata sen varaamalla sen kirjastossa tai verkkokirjastossa. Tässä suora linkki teokseen verkkokirjastossamme: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.139566
Duodecimin artikkelissa Parantavat sanat ja taivaalliset voiteet kerrotaan mehiläisten esiintymisestä Kalevalassa ja muussa suomalaisessa perinteessä. Mehiläistä on perinteisesti pidetty kansanlääkinnässä luonnonhaltijan kaltaisena lääkitsijänä, joka lähetetään hakemaan parannusta vaivaan tai vammaan. Mehiläisaihe on tullut Suomeen oletettavasti Länsi-Euroopasta katolisen uskonnon myötä, kenties Saksasta 1400- tai 1500-luvulta. Mehiläiseen liittyvät uskomukset ovat olleet yleisiä germaanisten kansojen lisäksi myös suomalais-ugrilaisilla kansoilla.
Suomen mehiläistenhoitajain liitossa arvellaan, että Kalevalan mehiläiset voisivat olla muistoja ajasta, jolloin suomalaisugrilaiset kansat asuivat Volgan seuduilla yhdessä ja mehiläiset ovat...
Mahtaisiko kyseessä olla Eino Leinon Helkavirsissä oleva runo, jossa Räikkö räähkä neuvoo tien viholliselle, joka polttaa koko kylän, vaan ei Räikön taloa:
Polttivat kylän poroksi,
surmasivat suuren kansan.
Yks on pirtti polttamatta,
se on pirtti Räikön räähkän.
Carlos Gardelin säveltämästä tangosta Por una cabeza on pianosovitus ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa:
Solo tango solo piano. Volume 2 / arrangements by Gustavo Beytelmann (9783702470739)
Tango piano : 10 famous tangos for piano solo / arranged by Juan María Solare (979-0-2042-2840-9)
Näitä nuotteja ei näytä olevan Heili-kirjastojen kokoelmissa, mutta Lappeenrannan kirjaston kautta on mahdollista tilata nuotti kaukolainaksi. Ainakin Helmet-kirjastojen (pääkaupunkiseutu) kokoelmista ne löytyvät.
Heili-kirjastoissa on kylläkin muita sovituksia, esimerkiksi Tango tradicional argentino : los tangos de Carlos Gardel (ISMN M-2015-7123-2), mutta se on pianolle ja viululle, ja luultavasti pianon osuus on siinä säestyksellinen.