Etsimäsi teos voisi olla James Pattersonin Suzannen päiväkirja, WSOY 2002
"Katie Wilkinson on löytänyt unelmiensa miehen. Lupaava suhde katkeaa äkillisesti, kun Matt Harrison jättää hänet. Ainoaksi selitykseksi jää vain päiväkirja, joka tuntematon nuori äiti on kirjoittanut lapselleen.
Päiväkirjassaan äiti kertoo rakkaudesta lapseen ja suunnattomasta riemusta, jonka äitiys on tuonut hänen elämäänsä. Toivon ja tuskan vallassa Katie huomaa päiväkirjan kertovan myös Matt Harrisonista - paljon enemmän kuin hän osasi kuvitellakaan. Entistä syvempi rakkaus lähtee itämään miehen aiemmasta elämästä, josta hän ei kyennyt koskaan kertomaan Katielle." -Kirjasampo
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Kirja ilmestyi ensimmäisen klerran 1865, mikä lasketaan kuuluvaksi Viktoriaaniseen aikakauteen (1837-1901). Kirjan katsotaan mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen lastenkirjallisuudessa. Absurdeissa seikkailuissa ei ole minkäänlaista opetusta opetusta – on vain hauskaa leikkiä käytöstavoilla, kielellä ja logiikalla. Tarina on yksi tunnetuimpia viktoriaanisen ajan kirjallisuudessa.Lisätietojahttps://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/vi…
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee...
Teksti-tv:n sivulla 413 näkyvä Oulun tiesäätieto perustuu tiesääasemien mittauksiin, ja näitä asemia on Oulussa useita: esimerkiksi Intiössä, Ouluntullissa, Kaakkurissa ja Kontinkankaalla. Näistä yksi on se, jota teksti-tv:n tiesäätieto käyttää kyseisellä hetkellä; se riippuu siitä, mikä asemista lähettää ajantasaiset tiedot.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Löysin tänä vuonna julkaistun tutkimuksen Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko https://vnk.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-287-704-8
ja toisaalta arvioita Harmaasta taloudesta Suomessa. https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/
kumpikaan ei varmaan ole aivan sitä mitä kyselit, mutta kenties ne yhdessä voivat antaa jonkin kuvan sinua kiinnostavaan kysymykseen.
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri...
Isoissa kirjastoissa on suurin valikoima. Isoja kirjastoja ovat mm Sellon kirjasto, Kirjasto Omena, Entressen kirjasto, Tapiolan kirjasto.
Mutta koska toimimme yhteistyössä on jokainen kirjasto tavallaan iso kirjasto, sillä varatut kirjat voi noutaa valitsemastaan kirjastosta. Espoossa varaukset eivät ole maksullisia.
Tuo mukanasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus, henkilökunta valmistaa saman tien kirjastokortin ja voit aloittaa lainaamisen.
Tervetuloa.
Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan.
Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta.
Alla lisää tietoa:
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
