Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Asuntokaupan kauppakirjamalleja löytyy asiakirjamallioppaista, mm. Asiakirjamalleja / Seppo Kemppinen et al. Kauppakaari, 2002. Myös pankeilla ja kiinteistövälittäjillä on omia kauppakirjamalleja. Valmiita lomakkeita voi ostaa esim. kirjakaupoista.
Kauppakirjasta tulisi selvitä ainakin seuraavat seikat:
- tiedot myyjästä ja ostajasta (nimet, osoitteet ja puhelinnumerot)
- asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite
- osakkeiden numerot ja määrä sekä huoneiston numero
- tiedot huoneistosta (talo, porras, numero, huoneiden lukumäärä ja pinta-ala)
- hinta ja maksuehdot
- osakekirjojen luovuttamisajankohta
- omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisajankohdat ja milloin yhtiövastike tulee ostajan maksettavaksi
- maininta varainsiirtoveron maksamisesta
-...
Kyseessä on Suomen vuoden 2005 kahden euron erikoiskolikko, jolla juhlistetaan YK:n 60-vuotispäivää ja Suomen 50 vuotta kestänyttä YK-jäsenyyttä. Kolikkoa on lyöty 2 000 000 kappaletta. Lisätietoa rahasta löytyy sivuilta:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1340/
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
Huuto.netissä kolikoita on kaupan, hintapyynnöt vaihtelevat 2-4 euroon. Yhtään tarjouksia niistä ei ollut tehty. Kolikko on melko uusi ja sitä on laskettu liikkeelle aika suuri määrä, joten voi olla, ettei sillä ole vielä ainakaan paljon nimellisarvoaan suurempaa arvoa.
Halutessasi voit ottaa yhteyttää Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (yhteystiedot http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm ), heiltä voisi...
Anne Saarikallen kirja Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kertoo Milja-nimestä seuraavaa: "Milja on Emilian muunnos ja pohjautuu täten muinaisroomalaiseen Aemilius-ylimyssuvun nimeen." Suomessa nimeä on käytetty jo 1800-luvulla ja almanakkaan se tuli vuonna 1929. 1900-luvulla Miljaksi nimettiin n. 4000 lasta ja nimen suosio kasvoi 2000-luvun alussa. 2000-2005 Milja-nimen sai yli 850 lasta.
Toisaalta Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Milja-nimen Ludmilaan, joka merkitsee 'kansan rakastamaa'. Ludmila oli Böömin suojeluspyhimys, joka eli 900-luvulla. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Kyseessä on Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä. Se on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005).
Sara Shepardin kirjoittamaa Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt tähän mennessä kaiken kaikkiaan 12 osaa. Tänä vuonna sarjaan on määrä ilmestyä vielä kaksi osaa lisää.
Sarja on siis suomenkieliseltä nimeltään Valehtelevat viettelijät ja siitä on suomennettu toistaiseksi neljä osaa. Kustantajalta (Gummerus Kustannus) kerrottiin, että koko sarja on tarkoitus julkaista suomeksi noin kahden tai kolmen kirjan vuosivauhdilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Little_Liars
Gummerus Kustannus / Suomennettu kaunokirjallisuus
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).
Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).
Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).
Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).
Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).
Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.
Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).
Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).
Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).
Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).
Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).
När skönheten komm till...
Boomer-sana on peräisin englannin kielestä, ja sillä viitataan Yhdysvalloissa baby boomer -sukupolveen eli 1946–1964-syntyneisiin. Suomessa baby boomereiden vastine on suuret ikäluokat eli noin vuosina 1945–1950-syntyneet.
Boomer-termi on levinnyt Suomessakin yleiseen käyttöön. Nykyään termiä käytetään ikäluokkaan kuulumisen sijaan aiempaa laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää esimerkiksi aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jääneinä.
Kuukauden sana lokakuussa 2021 on boomer - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Korhonen” tai sen muunnelmista ovat 1540-luvulta. Sukunimeä on pidetty vahvasti savolaisena, koska jo 1500-luvulla Korhosia on asunut Savossa runsaasti. Koska nimi on noin vanha, mitään täyttä varmuutta sen alkuperästä tai syntymisajasta ei pysty sanomaan. Niinpä edellä mainitut merkityksetkin ovat vain arveluja.
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi...
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Sananlasku ”Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta” kuvaa suomalaista vakavaa ajatusmaailmaa. Tyhjän nauraja näkee asiassa hauskaa toisin kuin kanssaihmiset. Toisaalta tyhjän nauraja ei kaiketi ota asioita vakavasi, vaan lyö asiat lekkeriksi. Tyhjän nauraja ei tartu töihin eikä toimi rakentavasti.
Aava-nimestä on kysytty aikaisemminkin. Lue vastaus täältä http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4d815558-c82…
Täydennystä edelliseen vastaukseen:
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kerrotaan Aavasta näin: "Suomessa Aava mielletään helposti merelliseksi nimeksi, sillä yleiskielessä aava merkitsee muun muassa ulappaa. Muita merkityksiä ovat esimerkiksi avoin, avara, laakea ja laaja. Aavaa voidaa pitää myös pitkävokaalisena muotona nimestä Ava, jonka alkuperästä on useita tulkintoja. Sen lähtökohdaksi on tarjottu muun muassa Evaa sekä av-alkuisia ja ava-loppuisia nimiä. Toisinaan Ava on yhdistetty myös muinaissaksan sanaan aval, joka merkitsee voimaa.
Aava oli...
Ihahaa löytyy Laura Latvalan runokirjasta Pikku-Marjan eläinkirja ja kuuluu seuraavasti:
Ihahaa, ihahaa,
hepo hirnahtaa.
Ihanaa,ihanaa
onhan ratsastaa.
Juokse,hepo, hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka
kevyt, kallis taakka.
Toivottavasti tarkoitit tätä runoa!
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 4-5) Aadamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Ensin syntyivät Kain ja Abel. Aadam ja Eeva olivat elossa silloin, kun Kain tappoi Abelin, sillä heidän kolmas lapsensa Set syntyi vasta veljessurman jälkeen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Aadam eli Setin syntymän jälkeen vielä 800 vuotta, jona aikana hänelle syntyi lisää poikia ja myös tyttäriä.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.4/1.-Mooseksen-kirja-4
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat niksit:
Valittujen Palojen "Konstit on monet" neuvoo voimakkaan epämiellyttävän hajun poistoon laittamaan uuniin sitruunaviipaleen ja kuumentamaan täydellä teholla muutaman minuutin. Jätetään sitten vaikuttamaan yön yli.
Saman kustantajan "Uudet konstit vanhat aineet" kehoittaa puhdistamaan roiskeet ja läikkyneet ruoat mikroaaltouunista sekoittamalla 2 rkl ruokasoodaa 2 1/2 dl:aan vettä ja kuumentamaan seosta 2-3 minuuttia kuumimmalla teholla. Pyyhi sitten uunin kostunut sisäpuoli hieman kostutetulla rätillä tai sienellä. Toisaalla samassa kirjassa neuvotaan kaatamaan tilkka vaniljauutetta kuppiin. Käytä sitten mikroa kuumimmalla teholla 1 min. ajan. Uute tappaa tunkkaiset hajut...
Kollega kirjaston lastenosastolta kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan Harry Potterin kohderyhmään kuuluvat lapset kolmas-neljäsluokkalaisista ylöspäin. Tätäkin nuoremmille lapsille monet vanhemmat ovat lukeneet Harry Potteria iltasatuna ääneen. Tietysti kirjasuositukset riippuvat aina hyvin paljon lapsesta ja hänen kiinnostuksistaan, toiset aloittavat jo aikaisemmin lukemaan kirjoja, joihin ikätoverit tarttuvat vasta myöhemmin. Harry Potter -sarja myös vakavoituu loppuaan kohden, päähenkilöiden varttuessa ja käsittelee loppupuolella enemmän nuorten ongelmia. Alkupään kirjat sijoittuvat vahvemmin koulumaailmaan ja niissä on myös enemmän huumoria ja siksi ne varmastikin ovat enemmän nuorempien lasten mieleen.
Hyviä tuolijumppaohjeita ikääntyneille löytyy Vahvikkeen sivulta, https://www.vahvike.fi/fi/liikunta/aihe/tuolijumppa. Ikäihmisten liikuntaharjoitteita löytyy myös Ikäinstituutin liikuntaharjoitteista, https://www.voimaavanhuuteen.fi/liikuntaharjoittelu-hyvatkaytannot/. Siellä on esimerkiksi olohuonejumppa, https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/Olohuonejumppa-ve…
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Kyseessä on hopeinen juhlaraha vuodelta 1960. Kunnosta riippuen sen arvo on 5-30 euroa.
Suomen markan 100-vuotis juhlaraha on viimeinen maksuvälineenä kietänyt suomalainen juhlaraha.
Vastaus perustuu kirjaan Suomen rahahinnasto
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein...
