Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
Metallin sorvauksesta löytyy metallitöiden kirjoista:
Autio, Arvo: Metallityöt, 1992
Hotakainen, Hannu: Omassa verstaassa, 1992
Teknisen käsityön perustyötavat / Asko Heinonen ym., 1981
Kolmiosainen TEKNISET käden taidot / [päätoimittaja: Raoul Johnsson]:osat 1-3, 2005-2006, sisältää myös metallitöiden ohjeita ja malleja joka osassaan.
Joensuun seutukirjastossa on myös joitakin vanhempia kirjoja metallitöistä ja sorvauksesta, esim.
Raivio, N.A.: Metallinsorvarin kirja. 7. P. 1972
Lisää aiheeseen liittyviä teoksia voit katsoa aineistorekisteri JOKUSESTA: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 asiasanalla 'metallityöt'.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti.
Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja...
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Auringon laskiessa aavikoilla lämpö haihtuu hyvin nopeasti ilmakehään, koska alueen yläpuolella ei ole pilviä pidättämässä lämpömassaa lähellä maanpintaa. Siksi lämpötila voi laskea jopa 40-45 astetta alemmaksi kuin päivällä mitattu ylin lämpöaste.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko#Aavikoiden_ilmasto
Olet oikeassa. Nominien lisäksi suvun mukaan taipuvat myös adjektiivit ja possessiiviprononomimit. Eli 'mon petit ami ' (maskuliini) ja 'ma petite amie' (feminiini).
Älä kuitenkaan käytä sanaparia kenestä tahansa, sillä Ranskassa 'pikkuystävä' tarkoittaa tyttö- tai poikaystävää romanttisessa mielessä.
Kappale löytyy mm. allamainituista nuottikokoelmista. Se on muutamissa muissakin kokoelmissa esimerkiksi mieskuorolle sovitettuna. Kaikki kokoelmat löydät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta kirjoittamalla kappaleen nimen hakuruutuun, valitsemalla hakutyypiksi nimekkeen ja rajaamalla aineiston nuottijulkaisuihin. Viola löytyy täältä:
https://finna.fi
- Suomalainen joulu / toimittanut Juha Hakulinen
- Kauneimmat joululaulumme = Våra vackraste julsånger
- Suuri toivelaulukirja. 11 / toimittanut Heikki Uusitalo
- Sydämeni laulut / Sini Rautavaara, Raija Lampila
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen...
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812.
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Novelli on suomennettu ja löytyy kokoelmasta Fantastisia kertomuksia : antologia / [toimittaneet Sulamit & Erkki Reenpää] Helsinki : Otava, 1969
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta...
Elli Castrén on tällä hetkellä 78-vuotias. Hänellä on viimeksi ollut rooli Kansallisteatterissa vuonna 2011. Ilmeisesti hän on edelleen naimisissa Jaakko Kytömaan kanssa ja lienee todennäköisesti jo eläkkeellä.
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
