Kyllä, viisi ensimmäistä Uuno Turhapuro -elokuvaa olivat mustavalkoisia.
Lähde: https://mesta.net/tanaan-tvssa-legendaarisen-kohtauksen-sisaltava-uuno-elokuva-jatti-hyvastit-mustavalkokaudelle/.
Jatkosodan aikana oli paljon marssilauluja, joissa muisteltiin jotain kotiheilaa. Tuottelias viisunikkari Palle esimerkiksi kynäili tällaisia koko joukon. Laulut saattoivat kuitenkin olla varsin muuntuvaisia ja usein niihin väsättiin tilanteen mukaan lisää sanoja, etenkin puolituhmia, niin kuin Palle itse Pallen parhaat -tekstikokoelmassaan vihjaa. Jälkipolvia varten on kirjoihin ja kansiin taltioitu etupäässä "painokelpoista" tavaraa, eikä kysymyksessä kuvaillun laulun tapaista tutkimistani lähteistä löytynyt. Kuitenkin, niin kuin tutkija Sari Näre kirjansa Sota ja seksi alkusanoissa huomauttaa, SKS:n kansanrunousarkiston korsuperinneaineistoon sisältyy runsaasti "seksuaalissävytteistä kerrontaa". Suorasukaista runo- ja lauluperinnettämme...
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä...
Ilmoituksia Suonenjoen kulttuuririennoista kannattanee etsiä maakunnan ykköslehdestä Savon Sanomista. Lehden 40-luvun numeroita on toistaiseksi saatavissa ainoastaan mikrofilmeinä. PIKI-kirjastoihin niitä on mahdollista saada kaukolainana (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=3).
Varsinaisten kiertueteatterien kultakausi päättyi 20-luvun alussa. Tämän jälkeen teatteritarjonnasta huolehtivat pääasiassa julkisesti tuetut paikallisteatterit ja vakinaiset paikalliset näytelmäseurat. On mahdollista, että keväällä 1946 Suonenjoella on käynyt esiintymässä maakunnan "ykkösteatterin" näyttelijöistä koottu ryhmä. Toisaalta myös maaseudulla toimineiden aatteellisten järjestöjen näytelmäseurat tekivät esiintymiskiertueita...
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa on aikoinaan vastattu Missä mennään -visailun juontajia koskevaan kysymykseen seuraavasti:
"Ylen arkistosta kerrottiin, että Missä mennään -visailusarjan ensimmäistä kautta isännöi aluksi Ossi Wallius ja melko pian mukaan tuli toimittaja Eija Sarinko. Ensimmäinen kausi alkoi 2.1.1993. Sarjan toisen kauden juonsivat Eija Sarinko ja Esa Pakarinen jr. Toinen kausi esitettiin televisiossa 3.3.1994 - 12.2.1995."
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-juonsi-tv2n-visailua-missa-mennaan-josk…
Kyseessä on mahdollisesti Andersenin satu Iso Niilo ja Pikku Niilo. Sadussa Iso Niilo omistaa useamman hevosen kuin Pikku Niilo, mikä aiheuttaa kinaa Niilojen välille. Myös piru mainitaan sadussa.
Voit katsoa Kirjasammosta, mistä julkaisuista Iso Niilo ja Pikku Niilo -satu löytyy.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä...
Eric Redin ohjaama Bad moon - pahan ote -elokuva perustuu Wayne Smithin romaaniin Thor. Suomeksi kirjaa ei kuitenkaan ole saatavilla.
https://www.imdb.com/title/tt0115610/?ref_=fn_al_tt_1
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen...
Laulu on nimeltään "Ballad of Irving" ja sen esittää Frank Gallop, joka oli amerikkalainen radio- ja tv-persoona. Sen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa sen tekijöiksi on merkitty John Aylesworth, Bob Booker, George Foster ja Frank Peppiatt, mutta levyn keskiössä Peppiatt, Aylesworth ja Williams. Laulu on parodia näyttelijä Lorne Greenen esittämästä "Ringosta". Frank Gallop levytti balladinsa vuonna 1966. Tämä levytys löytyy myös YouTubesta.
Ja Irving oli vähän nopeampi vetäjä kuin muistit: sijoitus 142.
Lähteitä:
Tietoa kappaleesta ja ääniraita (Ballad of Irving ja Ringo):
http://toponehitwonders.com/country/the-ballad-of-irving-frank-gallop/
Laulun sanat (sanat myös...
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin.
Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä...
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Tutkin Ritva-tietokantaa, https://rtva.kavi.fi/, mutta ohjelmaa ei löytynyt sieltä. Löysin sen vain vanhasta urheilulehdestä, siellä kerrotaan, että se oli SLU:n tuottama ohjemalmsarja ja sitä esitettiin Urheilukanavalla, http://petanque.fi/psanomat/ps2005-6.pdf. SLU:ta ei enää ole eikä senkään seuraajaa VALO:a, joka ymmärtääkseni yhdistyi Olympiakomiteaan, https://www.olympiakomitea.fi/. Sieltä voisi tiedustella, olisiko tätä ohjelmaa arkistoista, yhteystiedot, https://www.olympiakomitea.fi/yhteystiedot/. Ohjelmaa on kuvattu Pasilan tv-studiolla, joten ehkä myös Ylen arkistoista voisi löytyä jotain, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
