Mikäli lainatut kirjat eivät ole Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta lainattuja, niistä menee sakko riippumatta lainaajan iästä. Lasten aineistostahan peritään vain muistutuskulut lukuun ottamatta ääni- ja kuvatallenteita. Kotisivumme hakemistosta kohdasta "myöhästymismaksut" selviävät kaikki perittävät maksut http://www.turku.fi/kirjasto/
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50...
Tarkoitat varmaankin kirjaa, jonka nimi on kokonaisuudessaan Shinichi Suzuki : the man and his philosophy / by Evelyn Hermann. Kirjaa on ainakin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Pyydä kirja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
Loitsu on ilmestynyt suomeksi Markku Lahtelan kääntämänä kokoelmassa Runoni (Kirjayhtymä 1984). Jevtušenkon alkuperäinen runo Заклинание (Zaklinanie) on ilmestynyt joidenkin nettilähteiden perusteella venäjäksi vuoden 1977 tienoilla, kun taas suomennoksessa todetaan runojen ilmestyneen alun perin vuosien 1952 ja 1972 välillä. Kokoelmassa todetaan lähteiden olevan keskenään ristiriitaisia ja ajoittamisen vaikeaa. Emme onnistuneet löytämään tietoa siitä, että Loitsua olisi käännetty ruotsiksi.
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
Hakupalvelu Finnasta löytyy useita kuvia Rajajoen sillasta ja asemasta.Tee haku ”rajajoen silta” tai ”rajajoen asema” ja rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevalla aineistorajoittimella kuviin.Kuvia Rajajoen sillasta FinnassaKuvia Rajajoen asemasta Finnassahttps://finna.fi/ https://www.karjalanliitto.fi/media/jasenyhteisot/terijoki-seura-ry/ter…
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Valitettavasti Hämeenlinnan kirjastossa ei ole kaitafilmien digitointiin tarkoitettuja laitteita. Lisätietoa meidän palvelustamme löydät Vanamo-verkkokirjaston sivuilta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Lähin kirjasto, jossa kaitafilmien digitointi on mahdollista, on tietääkseni Pirkkalan kirjasto:
http://www.pirkkala.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto2/digitointi/
Kaupallisia palveluja löytyy netistä hakusanoilla: kaitafilmit digitointi.
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
Hei,
Sanakirjat ja sanastot merkitään YKL-luokituksessa muotoluokalla 038, joka tulee varsinaisen luokan perään. Esimerkiksi lakialan sanasto on luokassa 33.038 ja liiketalouden sanakirjat/sanastot luokassa 69.038. Samoin muut sanastot, joissa on selkeä teema ovat siis kyseisessä luokassa, jonka perään liitetään tuo muotoluokka. Monikieliset yleissanakirjat joita ei voi luokitella mihinkään erityiseen teemanmukaiseen luokkaan ovat luokassa 87.038.
Muotoluokka käsittää: "Eri kielten sanakirjat ja sanastot. Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty...
Satukortisto Satukallio osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ kertoo, että Louis Moella on Kuunsäteen silta niminen satu. Tämä löytyy teoksesta Lasten satuaarteita. Saatavuustiedot näet aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Origo, Iris: Köpmannen från Prato on hyvä ja tasokas kuvaus 1300-luvun kauppiaan elämästä ja kauppiastalon toiminnasta.
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. 2000 (väitöskirja)
Life in Hanseatic Turku. 2004 (näyttelyluettelo)
Vendelin, Toomas: Tallinna, keskiaikainen kauppakaupunki. 2005
Kirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä EEBO tietokanta, josta voi hakea alkuperäistekstejä ja kuvia keskiajan Englannista.
1. Jaakko ja Sarvijaakko -nimistä teosta tietokantamme eivät ikävä kyllä löydä, mutta kuvaukseesi sopii Esteri Vuorisen kirja Martin sarviherra (WSOY, 1965). Olisikohan se etsimäsi kirja? Alkuperäistä painosta Martin sarviherra -kirjasta ei ole enää Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta kirjan voi tilata seutuvarauksena muista Keski-kirjastoista (varausmaksu 1 euro). Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolta löytyy lisäksi kirja Satusaari - Lumottu metsä (WSOY 2003), jossa on uudelleenjulkaistu katkelma Martin sarviherrasta.
2. Toinen etsimäsi kirja saattaa olla Rudyard Kiplingin Minä ja kumppanit (Otava, 1962). Se sijoittuu englantilaiseen sisäoppilaitokseen ja kertoo keppostelevista pojista. Kirja on Jyväskylän pääkirjaston...
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011.
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/...
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi....
