Pelaava kollegani auttoi tässä: Ilmeisesti ihan puusta oli tehty nuo ensinmäiset Rummikub pelin palaset. Lähde tähän oli tuon Rummikubin virallinen facebook sivusto: sieltä tietoja osiosta löytyi kohdasta tarina (Our story) seuraava kappale:
"The game has a rich heritage dating back over 70 years ago, when inventor, Ephraim Hertzano, handmade each Rummikub® tile set out of wood in his back garden. He started off by selling the sets door-to-door for many years until eventually licensing the game to other countries."
Tähän kysymykseen osaisivat varmasti vastata vain Janni Hussin vanhemmat. Henkilökohtaisesti uskoisin, että kyse on sattumasta.
Janni-nimi on ollut Suomen nimipäiväkalenterissa vuodesta 2015 ja nimi on Suomessa annettu sadoille henkilöille. Tanskassa Janni-nimisiä on tuhansia ja yleisesti nimeä pidetäänkin tanskalaisena. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä, mutta se voisi juontaa nimistä Johanna, Janika tai Janita.
Lisää tietoa etunimistä löytyy hakemalla verkkokirjastosta hakusanalla etunimet ja vastaavasti sukunimistä hakusanalla sukunimet.
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo....
Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0…
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Euroopan tilastotietokannasta löytyy tilastoja EU-maiden jätteiden käsittelystä sekä jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics
ja vaarallisten jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics_based_on_the_European_list_of_waste_codes#Hazardous_waste_-_top_treatment.2C_export_and_import_countries
Suurin osa jätteistä, joita ei käsitellä itse kussakin EU-maassa näyttäisi päätyvän toiseen EU-maahan. OECD-maiden ulkopuolelle viedään vähemmän jätettä, luuvut löytyvät Waste shipment statistics based on the European list of waste codes, shipment of hazardous waste, https://...
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Kartan sisällys on Kari Aronpuron runo kokoelmasta Rihmasto : uutta iloista kirjoitusta (Kirjayhtymä, 1989). Se sisältyy myös Vesa Haapalan kokoamaan Aronpuro-valikoimaan Retro 1964-2008 (ntamo, 2010).
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,...
Suomennettu espanjalainen kaunokirjallisuus paljolti joko kertoo Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla (1936–1939) tai sen seurauksista, tai on jännityskirjallisuutta. En löytänyt varsinaisesti maatyöläisiä kuvaavia kaunokirjoja, vaikkakin ainakin Eduardo Mendozan Tulvan vuosi (suom. 1999) sijoittuu pieneen Espanjan maaseudun kylään jälkitunnelmiin. Kyseessä on rakkausromaani. Nykyisempää Espanjan maataloutta ja siinä tapahtuvaa riistoa käsittelee Ville Tietäväisen kotimainen sarjakuva, tai sarjakuvaromaani, Näkymättömät kädet (2011). Se kertoo paperittoman marokkolaisen Rashidan tarinan hänen matkatessaan Espanjaan saadakseen maatöiden kautta siellä paremman elämän, mutta todellisuus osoittautuu varsin toisenlaiseksi. Tietäväinen...
Wagnerin Ringissä päähenkilöiden nimet ja hahmot seuraavat 1200-luvun tienoilla syntyneen Nibelungenlied'in kerrontaa. Senkin tarinat pohjaavat vanhempiin kertomuksiin. Nibelungenlied'in kirjoittajaa ei tunneta (Rothmann Kurt, Kleine Geschichte der deutschen Literatur).
Nibelungenlied
Englanninkielinen käännös teoksesta
Taideyliopiston Muhi (Musiikin historiaa verkossa), Wagnerin Nibelungin sormus, erityisesti Ringin synty
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Hei,Cineastin Etusivulla valitse yläpalkista A-Ö, jossa pääset näkemään koko elokuvalistauksen. Tässä näkymässä on yläosassa rajausvaihtoehtoja: lajityyppi, vuosi, imdb-pisteytys, kieli ja ikäraja. Kielivalinta valinta tarkoittaa nimenomaan ääniraidan kieltä. Pudotusvalikossa joutuu valitsemaan "näytä lisää", jolloin sieltä löytyy myös Norja. Näin pitäisi onnistua.
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
