Pojat perustuu Rintalan lapsuudenkokemuksiin Oulun Raksilassa. Henkilöhahmojen yhteydestä todellisuuden henkilöihin on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Ainakin Jakella ja Urkilla on ollut suorat esikuvat myös elävässä elämässä. Urkin esikuva Urho Koskipaasi on sanonut, että 80 prosenttia kirjasta on varmasti totta (Kaleva 22.11.2004).
Lähteet ja lisätietoja
Olen kiinnostunut Paavo Rintalan Pojat-romaanin erään tietyn kohtauksen taustoista ja siitä, perustuuko ko. kohtaus tositapahtumiin? Ko. kohtaus tapahtuu… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Pohjoista kirjallisuutta: Pojat Pojat - Pohjoista kirjallisuutta - Oulun kaupunki (ouka.fi)
Artikkeleja aiheesta Paavo Rintala: Pojat paavo rintala pojat |...
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Op-pankkiryhmällä on pitkä historia. Sen historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto (OKO) perustettiin. Vielä vanhempia ovat yksittäiset osuuspankit, joita kutsuttiin aluksi osuuskassoiksi. Osuuskassat ja osuuspankit ovat siis osuustoimintaperiaatteella toimivia pankkeja. OKO ja Op ovat / olivat niiden keskusjärjestöjä.
Lähteet:
Tietoa OP-ryhmästä, historia lyhyesti
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/op-lyhyesti-historia
Kirjallisuutta:
Kuusterä, Antti : Lähellä ihmistä - osuuspankki toiminta 100 vuotta. Otava, 2002
Tässä voisi olla kyseessä alun perin Marjorie Henderson Buellin, taiteilijanimeltään Margen vuonna 1935 luoma sarjakuvahahmo Pikku Lulu, englanniksi Little Lulu. Hahmoa on piirtänyt Margen lisäksi muun muassa John Stanley. Pikku Lulusta on tehty myös oma sarjakuvalehti Marge's Little Lulu. Suomeksi sitä julkaistiin nimellä Margen Pikku Lulu vuosina 1956-1962.Lisätietoa Pikku Lulusta löydät esimerkiksi Wikipedia-artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Lulu. Kattavampi Wikipedia-artikkeli löytyy englanniksi osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Little_Lulu.
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
Voisiko kyseessä olla vanha klassikko "Lassie palaa kotiin"? Siinä on kulkukauppiaalla kärryissään hänen paras kaverinsa valkoinen, pieni, sekarotuinen terrieriä muistuttava koira, Koira osaa tehdä monia temppuja ja mies ja hän antavat aina kylään tullessaan sirkusesityksen. Pieni, valkoinen koira kuolee traagisesti.
Hei,Näitä on hieman hankala hakea, koska näin tarkaan kirjoja - saati lehtiä ei ole kuvailtu. Kollega löysi kuitenkin Ann-Mari Nilssonin kirjasta Neulo, pipot, käsineet, sukat! (Minerva, 2011) esimerkin. Kirjasta löytyy ohje Nuohooja-pipolle (ss. 34-35), joka lienee juuri kysymäsi mallinen pipo. En tiedä miten laajalti tuo nuohoojapipo-nimitys on käytössä. Tähän kirjaan on tehty ehkä vain suora käännös.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Helsingissä näitä kirjastoja ovat tällä hetkellä Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastot sekä Oodi. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös...
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vuosina 2019-21 suomeksi ilmestyneitä latinalaisamerikkalaisten kirjailijoiden teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Bazterrica, Agustina, Rotukarja [r] | Argentiina
Enriquez, Mariana, Mitä liekit meiltä veivät [n] | Argentiina
Lins, Paulo, Ja sitten soi samba [r] | Brasilia
Lispector, Clarice, Tähden hetki [r] | Brasilia
Melchor, Fernanda, Hurrikaanien aika [r] | Meksiko
Ramírez, Sergio, Miten kaunis on meri, Margarita [r] | Nicaragua
Sainz Borgo, Karina, Caracasissa on vielä yö [r] | Venezuela (asuu Espanjassa)
Sánchez, Sergio Augusto, Sade piiskaa asfalttia [n] | Kolumbia
Zepeda Patterson, Jorge, Kuolema kelloa vastaan [r] | Meksiko
[n] = novelleja
[r] = romaani
Suomalaiset kirjastotietokannat eivät oikein taivu tämäntyyppisten kirjojen etsimiseen. Esimerkiksi kirjastojen yhteisestä Melinda-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, jossa olisi sekä kreikan- että suomenkielinen teksti, mutta en voi olla varma, etteikö sellaisia kuitenkin olisi joskus julkaistu.Ruotsissa on julkaistu joitain teoksia, joissa on kreikan- ja ruotsinkielinen rinnakkaisteksti, esimerkiksi:Mithridateskriget : Mithradateios / Appianos ; översättning med kommentar av Paavo RoosTheogonin ; och Verk och dagar / Hesiodos ; tolkade av Ingvar Björkeson ; inledning och kommentar av Sture LinnérEnglanniksi ja kreikaksi tekstejä löytyy Loeb Classical Library -sarjasta. Sarjassa on julkaistu esimerkiksi...
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa.
Kaikille avoimia, Suomen kansalais-, kansan- ja työväenopistojen tapaisia oppilaitoksia on erityisesti Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. Wikipedia listaa artikkelinsa lopussa eri maiden kansalaisopistosivuja: http://en.wikipedia.org/wiki/Folk_high_school :
- Itävalta http://www.vhs.at/
- Tanska http://www.danishfolkhighschools.com/ > kurssit: http://www.hojskolerne.dk/courses
- Saksa http://www.vhs.de/
- Suomesta Skynet-sivusto: http://www.folkhogskolor.fi/
- Ranska http://www.u-p.asso.fr/
- Norja http://www.folkehogskole.no/
- Etelä-Tiroli http://www.volkshochschule.it/
- Ruotsi http://www.folkhogskola.nu/
- Sveitsi http://www.vhs.ch/ (sivusto ei tällä hetkellä toimi)
- sekä Yhdysvalloista Pohjois-Carolina (https://www....
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Laitteen käyttöohje ja tietoa vianmäärityksestä löytyy valmistajan sivuilta:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunct…
Jos tieto ei löydy täältä, kannattaa ottaa yhteyttä Canonin tekniseen tukeen. Myös siihen löytyy linkki em. sivulta.
