Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Äänikirjojen lainaaminen onnistuu kyllä. Valkeakosken kirjastossa on pienehkö kokoelma lainattavia cd-äänikirjoja. Myös muissa PIKI-kirjastoissa on lainattavia cd-äänikirjoja. Voit kysyä kirjastosta apua oikean hyllyn löytämiseksi. Kirjaston cd-äänikirjat lainataan PIKI-kirjastokortilla.Jos tarkoitat digitaalisia äänikirjoja, niin niitä voit lainata kansallisesta E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella selaimella. E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Lisätietoa E-kirjastosta.Mikäli tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden...
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa lyhenne MEP selitetään näin: arkisesti meppi, Euroopan parlamentin jäsen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/361
Eurooppatiedotuksen sivuilla puhutaan Suomalaisedustajista Euroopan parlamentissa ja luetellaan mepeiksi valitut.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee mepin Euroopan parlamentin jäseneksi, eurokansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Eli ilmeisesti kaikkia näitä voi käyttää, eikä yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ole.
Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Uskoisin kaikkien kirjastojen toimivan tässä asiassa suunnilleen samalla lailla. Kun todetaan, että jokin aineisto ei kiinnosta lainattavana eikä omaksi saatuna, se kierrätetään materiaalinsa mukaisesti vastuullisesti eli kirjat paperinkeräykseen. Mitä isompi kirjasto on, sitä enemmän tulee myös sillä lailla huonoon kuntoon mennyttä aineistoa, ettei sitä edes yritetä tarjota asiakkaille. Molempien ryhmien aineiston tie kulkee siis materiaalinkierrätykseen tai energiaksi polttamiseen.
Kirjastoilla on kohtalaisen hyvä ammattitaito sen arvioimisessa, mikä ylipäätään kelpaa asiakkaille. Mutta kyllä valtaosaa aineistosta kuitenkin ensin yritetään tarjota käyttökiertoon.
Heikki Poroila
Vanhojen romaanien löytymistä vaikeuttaa valitettavasti puuttuva asiasanoitus. Tähän on onneksi tulossa lähivuosina apua kaunokirjallisuuden verkkopalvelun "Kirjasammon" avulla. Tällä hetkellä vanhempaa aineistoa on haettava muistin ja aiheluetteloiden avulla. Tässä joitakin Riihimäen kirjaston varastosta löytyviä vanhempia kartanoaiheisia pääasiassa Englantiin sijoittuvia romaaneja:
Carr, Philippa (=Holt, Victoria): Kohtalonyhteys, (Holt, Victoria: Mellynin valtiatar), Salaisuuksien lampi, Sydämen valinta, Valloittajan paluu, Cartland, Barbara: Kun pilvet väistyvät, Kunnes aamu koittaa, Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Kätketyt tunteet, Tilly Trotter-sarja, Du Maurier, Daphne: Merirosvo ja kartanonherra, Eyre Katherine...
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -...
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti...
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan Aavan nimipäivä on 25.3. Nimipäivähaku löytyy Almanakkatoimiston sivuilta Nimipäivät-osiosta osoitteesta helsinki.fhttps://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/.
Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Moikka!Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä Syömishäiriöliitto SYLIn julisteista: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/kehorauha_a4_j… tai https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/ruokarauha_a4_…? Juliste voisi myös olla osa Tiedenaiset-yhteisön kokoamaa (maksullista) ruoka- ja kehorauha -julistepakettia: https://holvi.com/shop/tiedenaiset/product/ba3bb4f1f8f19ffd6774dfe43162…HUS on julkaissut tämän vuoden toukokuussa turvallisemman tilan periaatteet: https://www.hus.fi/husari/turvallisempi-tila-kunnioittava-ja-turvalline… Voisiko juliste sittenkin liittyä niihin? Instagramissa HUS toimii käyttäjänimellä @hus_sairaala ja on julkaissut siellä näistä periaatteista 4. maaliskuuta tänä vuonna: https://www...
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä...
