Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta....
Vuosittain tuhottavaksi päätyy n. 500 000 kiloa apteekeista, terveydenhuollosta sekä kuntien jätehuollosta (kotitalouksista) tulevaa lääkejätettä. Jätelaki määrää, että lääkejäte kerätään erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Hyvistä käytännöistä huolimatta lääkkeitä uskotaan päätyvän vuosittain viemäriin ja sekajätteeseen kymmeniä tuhansia kiloja.
Suomalaiset ovat omaksuneet lääkejätteen asianmukaiseen hävittämiseen liittyvän ohjeistuksen suhteellisen hyvin. Yli puolet kuluttajista vie lääkkeensä apteekkiin tai kunnan järjestämään hävityspisteeseen ja käyttämättömistä lääkkeistä arviolta 60-80% palautuu asianmukaisesti hävitettäväksi.
Lähde:
Ari Rytsy, Jäteongelma. - Farmasia 3/2016...
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä on varmaankin Ernest Thompson Setonin eläintarinoiden kokoelma Villejä eläimiä. Siinä on kuvauksiasi vastaavat tarinat: Lobo, Currumpaw'n kuningas kertoo suuresta sudesta, jonka kaatamisesta tarjotaan yhä suurempaa palkkiota ja Risakorva, nuori jänis kertoo nimensä mukaan nuoresta jäniksenpojasta.Villejä eläimiä julkaistiin alkukielellä englanniksi jo vuonna 1900. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Siitä on otettu useita painoksia. Se on ilmestynyt myös yhteisniteenä Eläinsankareita Setonin toisen tarinakokoelman Eläinten sankareita kanssa.
Kuluttaja- ja ostokäyttäytymisestä on tutkittu ja siitä kirjoitettu paljon. Tässä joitakin uusimpia kirjoja:
- Spent : sex, evolution, and the secrets of consumerism / Geoffrey Miller (2009)
- Buyology : ostamisen anatomia / Martin Lindstrom (2009)
- Big babies, eli, miksi emme kasva aikuisiksi / Michael Bywater (2008)
- Kulutuksen pitkä kaari : niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin / toimittaneet Kirsti Ahlqvist ... [et al.](2008)
Lehtiartikkeleja aiheesta esim. nämä:
- Luolamies opetti shoppailun : evoluutio saattaa selittää ostoshimoa, sillä kivikauden geenit suosivat kerskakulutusta (Helsingin sanomat
2009-03-04)
- Miksi shoppailemme? (Mielenterveys, 2009, nro 4, s. 30-31)
- Kulutuksen pitkä kaari (Eviran kaari, 2008, nro 2, s. 23...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea
Hei,
Kyseiseen kappaleeseen löytyy nuotti useammastakin eri nuottikokoelmasta. Esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:ssä on nuotti kyseiseen kappaleeseen.
Nuotti myös monesta muusta nuottikirjasta. Voit tehdä haun esim helmetin sivuilta tai finna.fi sivujen kautta. Tai asioida paikallisessa kirjastossa (mielellään musiikkiosastolla), josta suurella todennäköisyydellä nuotti löytyy heti hyllystä. Nuotti löytyi sen verran monesta teoksesta.
Kollegat ehdottivat Bengt Anderbergin ja Jan Mogensenin kirjaa Satu pienen pienestä tytöstä. Kirjassa tyttö mm. hakee isän jalkapallokentältä. Kirja kuuluu sarjaan Lasten parhaat kirjat, ja se on vuodelta 1994. Alla linkki, josta näet kansikuvan (,jossa isä syö voileipää)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=923325
Kokonaiskirkko on kirkko-opin eli ekklesiologian alaan kuuluva käsite, jolla kristillisessä maailmassa tarkoitetaan "ainakin teoriassa maailmanlaajuista kristittyjen yhteisöä". Suppeammassa merkityksessä sillä voidaan ajatella tarkoitettavan myös kansallista kirkkoa tai omaa tunnustuskuntaa.
Yrittäessään vastata kysymykseen, mikä on kirkko, ekklesiologia erottelee paikallisen kirkon (local church) ja kokonaiskirkon (universal church). "Perinteisesti paikalliskirkkona pidetään katolisessa ja ortodoksisessa ekklesiologiassa piispan johtamaa hiippakuntaa, protestantismissa taas yksittäistä seurakuntaa. -- Luterilaisuus ja anglikaaninen kirkkokunta tasapainoilevat paikalliskirkon ja kokonaiskirkon välillä. Kokonaiskirkkoa ei niille...
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Sukulaisuus ja uutuus rajaavat mahdolliset teokset melko vähiin.
Tämän vuoden (2022) aikana julkaistaan uusi romaani sekä Olli että Riitta Jaloselta. Olli Jalosen romaani on nimeltään Stalker-vuodet (Otava). Riitta Jaloselta julkaistaan romaani Omat kuvat (Tammi). Kummankin ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu 8/22.
Myös Nina Honkaselta ja Hannu-Pekka Björkmanilta ilmestyvät tänä vuonna uutuusteokset. Nina Honkasen teos Sinisiä unia ja mitä muuta äitinä olen saanut nähdä julkaistaan huhtikuussa 2022 (Kirjapaja) ja Hannu-Pekka Björkmanin teos Metsä ei kuule neuvojani (Kirjapaja) syyskuussa 2022.
https://otava.fi/kirjat/stalker-vuodet/
https://www.tammi.fi/kirja/riitta-jalonen/omat-kuvat/...
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten...
Kyllä, suomenkielinen cover-versio David Bowien Space Odditystä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Arto Sotavallan singlen "Siirryn leikkimaailmaan" B-puolella ja sanoituksen teki Sotavalta itse. Taustalla soittaa Olli Heikkilän orkesteri ja Olli Heikkilä on tehnyt myös sovitukset.
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom -singlejulkaisun tiedot Suomen kansallisdiskografiassa (Kansalliskirjaston Finna-haku)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581595?checkRoute=1
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom [Sonet – T 6580] -singlen tiedot (Discogs)
https://www.discogs.com/Arto-Sotavalta-Siirryn-Leikkimaailmaan-Kapteeni-Tom/release/1878177
Kapteeni Tom -kappaleen tiedot Yleisradion äänitetietokannassa (Fono.fi)
http://www....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "köykäinen" merkityksiä ovat kevyen lisäksi mm. vaivaton, heppoinen tai vajavainen. Mainitsemassasi artikkelissa köykäisyyksillä luultavasti tarkoitetaan heikkouksia tms. vajavaisuuksia.
Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/k%C3%B6yk%C3%A4inen?searchMode=all
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta....