Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Asiaa tutkitaan Suomessakin. Ainakin typpeä ja fosforia kerärään jo jätevesistä talteen. Tällä hetkellä käytössä olevia yhdyskuntajätevesien käsittelytekniikoita ei ole kuitenkaan suunniteltu ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen näkökulmasta. Liitän vastaukseen Suomen ympäristökeskuksen artikkalin, johon on linkitetty asiaa koskevia tutkimuksia.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Yhdyskuntajatevesien_ravinteiden_turvall(60262)
Kappaleen "Come prima" sävelsivät vuonna 1955 Vincenzo Di Paola ja Sandro Taccani ja sanoitti Mario Panzeri. Ensimmäisenä sen levytti vuonna 1957 laulaja Tony Dallara yhtyeen I Campioni säestämänä. Myöhemmin se on levytetty italiaksi kymmeniä kertoja.
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Tässä tilanteessa kehotan kääntymään suoraan kysymään tietyltä uimahallilta, mitkä heidän säännöt ovat eri musiikin soittoa kohden. Jos vesijumppaan on omat tilat voi olla enemmän vapautta soittaa minkä tahansa musiikkia, mutta jos tilat ovat avoinna myös muille asiakkaille, voi olla että tietyt musiikkigenret nähdään häiritsevinä.
On myös syytä kysyä niiltä vanhuksilta jotka ottavat osaa vesijumppatilanteeseen jos heille sopii että rockia tai metallia soitetaan.
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi seurata HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ilmoitusta ehdotuksen tekijälle eikä myöskään tehdä varausta.
Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun aineisto on käsitelty kirjastokuntoon ja viety aineistotietokantaan. Varauksen voi tehdä itse HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta.
Ohessa muutama ehdotus lasten kuvakirjoista,jotka käsittelevät yksinhuoltajuutta vanhempi-lapsisuhteessa:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas ja Mulperi, 1985. (Mikko Mallikas kirjasarjasta löytyy useita nimikkeitä, jotka käsittelevät yksinhuoltajaperheitä).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä voi olla olemassa, 2008.
Gripe, Maria: Lotte ja salaisuudet, 2001.
Hammar Stina: Meitä on kaksi,1970.
Hoffman, Mary: Meidän ja muiden perheet (2010).
Mickwitz, Camilla: Jason : tarina tavallisesta pienestä pojasta, 2012.
Lindgren, Barbro : Äidin rasavilli Piltti : 5-vuotiaan Ola Ullstrandin idean mukaan, 1981.
Parr, Torr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä, 2006.
Stark, Ulf: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja...
Kiinnostavan kuultavan valitseminen toiselle on vaikeaa ihmistä tuntematta. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian sivuille on koottu vinkkejä. Alla linkki Lyhyttä ja leppoisaa: lukuvinkkejä lyhyitä kertomuksia ja muisteluksia kaipaaville -vinkkilistaan:
https://www.celia.fi/celian-kirjat/kirjavinkit/kirjapaketit/lyhytta-ja-…
Sivuilta löytyy myös muita vinkkilistoja:
https://www.celianet.fi/kirjavinkit/101-kirjaa/#teemat
