Nettilehdet keräävät sivustoiltaan käyttäjädataa. Sen hyväksyy, kun sallii kaikki evästeet ennen jutun avaamista.
Dataa käytetään ainakin mainosajien houkutteluun, kenties myös juttujen suuntaamiseen johonkin aihealueeseen. Esim. Läsiväylä kertoo myös painetussa lehdessään, mitkä jutut ovat olleet viikon kiinnostavimmat. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1348355
Millaisia artikkeleita lehdet julkaisevat, riippuu aina lehden linjasta ja aihepiiristä. Kenelle se on suunnattu ja miksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus.
Esim. Aamulehti on avannut journalisminsa perusteita artikkelissaan 3.5.2019
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun
https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto
Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Anja Kinnusen Bulgaria : lomailijan opas -kirjan virallisten juhlapäivien luettelossa 1. marraskuuta on "Kansallisen heräämisen päivä".
Kansallisen heräämisen alkuajankohtana pidetään vuotta 1762, jolloin munkki Paisii Hilanderilainen julkaisi kirjansa Slaavilais-bulgarialaisten kansojen historia (Istorija slavjanobulgarskaja). Se lisäsi bulgarialaisten tietoa maansa maineikkaasta menneisyydestä ja vahvisti heidän kauan kadoksissa ollutta kansallista identiteettiään. Paisii onkin yksi 1. marraskuuta juhlittavista päivän englanninkielisen nimen mukaisista "kansallisen heräämisen johtajista".
Lähteet:
Anja Kinnunen, Bulgaria : lomailijan opas
Tuula Parkusjärvi, Sankarimatkailijan Sofia
Kalle Väänänen, Bulgarian maa ja kansa
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
Niilo Rauhalan runo Saarnamatka on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Runo on luettavissa myös antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla, 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2000).
Wildfire-kirjaan on ostettu uusi lisenssi tällä viikolla, joten kirja on taas varattavissa.
Osa Overdriven kirjoista on hankittu kokoelmaan pysyvästi ja osa määräaikaisesti. Määräaikaisia lainausoikeuksia pyritään uusimaan, jos kirjoihin on varausjonoa tai niillä on muuten kysyntää.
Overdriven tilaukset tehdään yleensä kerran kuussa, joten pieniä katkoksia saattaa käyttöoikeuksiin tulla.
Etsimäsi kirja voisi olla Pierre Probstin Mirri ja Murri (Veitikka-sarja, Paletti 1957). Kirjassa seikkailevat kissaserkukset Mirri (valkoinen) ja Murri (musta), jotka mm. putoavat savupiippuun ja muuttuvat molemmat mustiksi. Myöhemmin Murrin päälle valuu jauhoa ja hän on hetken valkoinen. Lopuksi serkukset vilustuvat ja juovat kuumaa sitruunamehua kaminan ääressä.
Paletin Veitikka-sarjan kirjat ovat pieniä, saman kokoisia kuin Tammen kultaiset kirjat.
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on...
Hei
Kysyt J:llä alkavan kartanon elämästä kertovaa kirjailijaa, mutta olisiko kyse sittenkin Hovimäen kartanosta?
Hovimäestä on kirjoittanut tällainen kirjailijaporukka: Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia.
Jos tämä on vastaus kysymykseesi, niin teosten saatavuuden löydät Helmet kirjastojen sivuilta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Tiedonhaku tai Kirjastot.fi:n monihausta.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
(lisätty 9.7.21) Kyseessä voi myös olla Tarja Jussilan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta ja sen jatko-osa Paluu Junkkarille.
Mikäli tämä on hakemasi, voit tarkistaa saatavuuden kirjastosi verkkosivuilta.
Voisit kokeilla esimerkiksi näitä:
- Aho: Cheertytöt-sarja (1. osa Kaikki menee Jessiina!)
- Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
- Han: Pojille, joita joskus rakastin
- Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko
- Kuronen: 4 x 100
- Luhtanen: Totuus Tarusta -sarja (1. osa Täydellisen mokaamisen taito)
- Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (1. osa Kaivattu)
- Wickström: Meidän jengin Zlatan
Teoksesta Laula kanssamme: joulu on taas:120 kaikkien aikojen joululaulua (1992) löytyy tämän laulun nuotit. Se löytyy myös Vaski-kirjastosta:
Konsta Jylhän joululaulu
Kyseessä on Aapisten aapinen (WSOY, 1993). Sen päähenkilöitä ovat herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.AAPISTEN AAPINEN | Anders-kirjastot | Finna.fi
Kysyin Liikenteen asiakaspalvelusta, sieltä välitettiin asiantuntijalta saatu vastaus: Alustavana vastauksena kyseessä tuo nro 5 on varaus Kuninkaantammen eritasoliittymälle: Vt 3 Kannelmäen ja Kaivokselan välillä ja Kuninkaantammen etl - Väylävirasto [https://vayla.fi/vt-3-kannelmaen-ja-kaivokselan-valilla-ja-kuninkaantammen-etl Liikenteen asiakaspalvelu, https://www.palautevayla.fi/aspa/fi/palaute
Toistaiseksi kappale löytyy ainoastaan kirjasta Iisit biisit: ukulele (Otava, 2019). Siinäkään ei ole varsinaista melodianuotinnosta vaan ainoastaan sanat, sointumerkit ja komppiehdotukset ukulelelle. Vastaavia sointuehdotelmia löytyy myös verkosta, esimerkiksi Chordifysta.
Jotta kampaus onnistuisi, hiukset tulisi olla edestä leikattu kerroksittain. Mikäli ne ovat tasapitkät, kiharat eivät nouse niin kuohkeiksi. Ensimmäisellä alla olevalla videolla näkyy, miten hiustyyli leikataan ja laitetaan. Laittamiseen käytetään runsaasti muotovaahtoa ja muotoillaan kiharakampaus kasvojen ympärille joko hiustenkuivaajan ja harjan tai kihartimen avulla. Toinen linkki on toiseen opastusvideoon, miten kampauksen saa tehtyä kotona.
YouTube: The Farrah Fawcett Haircut Tutorial https://www.youtube.com/watch?v=iTdvYnYnUeQ
YouTube: How To Get Farrah Fawcett Hair https://www.youtube.com/watch?v=e7756lo2m-o
Kielisuihkutuksen ero kielikylpyyn on ennen kaikkea määrällinen. Kielikylvyssä lapsi altistuu kohdekielelle yleensä päivittäin useita tunteja, kun taas kielisuihkua toteutetaan lyhyitä tuokioita kerrallaan.
Kielisuihku eroaa kielikylvystä myös kohdekielen käytön määrässä. Kielikylvyssä kohdekieltä käytetään jatkuvasti, kielisuihkussa rinnakkain äidinkielen kanssa.
Myös tavoitteet ovat erilaiset. Kielikylvyn tavoitteena on useimmiten natiivitasoisen kielitaidon omaksuminen, kun taas kielisuihkun tavoitteena on kiinnostuminen vieraasta kielestä ja kulttuurista sekä yksittäisten sanojen ja fraasien oppiminen.
Lisätietoa mm. tästä Opetushallituksen raportista: Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen: Kielitivoli, perusopetuksen...
