Jos Helmet-kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan kirjastojen rekisteristä. Kortilla ei saa myöskään olla selvittämättömiä lainoja ja maksuja. Kortti ei siis ole "ikuinen".
ekisterissämme, sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig...
Hei,
tässä asiassa kannattaisi kääntyä Kansalaisneuvonnan puoleen. Palvelusta ei voi saada selville viranomaisasioita, mutta palvelu antaa opastusta oikean viranomaisen luo.
Kansalaisneuvonnan verkko-osoite on http://www.kansalaisneuvonta.fi
Palveluun voi ottaa yhteyttä monin eri tavoin kuten esimerkiksi sähköisellä lomakkeella. Yhteydenottomahdollisuudet on esitetty sivustolla.
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Vuosina 2019-21 suomeksi ilmestyneitä latinalaisamerikkalaisten kirjailijoiden teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Bazterrica, Agustina, Rotukarja [r] | Argentiina
Enriquez, Mariana, Mitä liekit meiltä veivät [n] | Argentiina
Lins, Paulo, Ja sitten soi samba [r] | Brasilia
Lispector, Clarice, Tähden hetki [r] | Brasilia
Melchor, Fernanda, Hurrikaanien aika [r] | Meksiko
Ramírez, Sergio, Miten kaunis on meri, Margarita [r] | Nicaragua
Sainz Borgo, Karina, Caracasissa on vielä yö [r] | Venezuela (asuu Espanjassa)
Sánchez, Sergio Augusto, Sade piiskaa asfalttia [n] | Kolumbia
Zepeda Patterson, Jorge, Kuolema kelloa vastaan [r] | Meksiko
[n] = novelleja
[r] = romaani
Neliosainen teos Suomen kirkon historia kattaa Suomen kirkkohistorian keskiajalta nykypäiviin asti. Protestanttisuuteenhan lasketaan kuuluvan ne kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, jotka syntyivät 1500-luvun uskonpuhdistuksen seurauksena. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa käsitellään juuri uskonpuhdistusta ja sen vaikutusta Suomessa. Neljännessä osassa käsitellään muun muassa protestanttisia vähemmistöryhmiä Suomessa.
Kirjassa Uskon aika : Kristikunnan historia on lyhyesti ja ytimekkäästi esitelty protestanttisia kirkkoja ja kannattaa tutustua myös Alister McGrathin teokseen Kristillisen uskon perusteet : johdatus teologiaan.
Matti Ijäksen artikkelissa Reformoitujen kirkkojen kuva suomalaisessa teologiassa 1900-luvulla käsitellään myös...
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Kirja, johon Manner kuunnelmassaan viittaa, on Yasushi Inouen Metsästyskivääri. Alun perin Aika-lehdessä 3/1970 julkaistussa Yasunari Kawabataa käsittelevässä esseessä Vuoren jyly, syvä hiljaisuus Manner mainitsee Inouen romaanin ohimennen: " -- omituisimmin yksinäisiä henkilöitä on Yasushi Inouen Metsästyskiväärin Midori, joka on syvästi rakastunut puolisoonsa mutta ei ujouttaan uskalla lähestyä häntä; kirjoittaa hänelle rakkausrunoja ja häveliäisyydestä ja pakkomielteestä sirottaa niitä vieraiden miesten pöydille ja järkyttää heidän mielenrauhaansa." (Eeva-Liisa Manner, Ikäviä kirjailijoita, s. 182)
Hilkka Mäen englannin kielestä suomentamassa Metsästyskiväärissä kysymyksessä mainittu runo kuuluu seuraavasti: "Pelkään että lähestyessä...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
Isterin puutarha on sijainnut tiettävästi nykyisellä Emännänpolulla tai -tiellä noin sadan metrin päässä joesta. Jo 1920-luvulla on Oulunsuun kylään perustettu A. Renellin puutarha Isterin maalla.
Heli Suutari on tehnyt pro gradu -tutkielman Pohjoista puutarhanhoitoa. Oulun Puutarhayhdistys 1897 - 1997 ja puutarhanhoito Oulun seudulla (1997).
Lähde: Oulujokisten sata vuotta : entisen Oulun maalaiskunnan/Oulujoen kunnan historia 1865-1964 (Oulujoki-seura 1999)
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Hei!
Hakemalla Helmet.fi:n palvelu-hausta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löydät kirjastot, joissa on ompelukone. Koneita ei voi lainata kotiin, vaan niitä voi käyttää paikan päällä. Hakunilan lähikirjastoissa ei valitettavasti ole käytettävissä ompelukonetta. Helpoiten saavutettavissa ovat ehkä Pasilan kirjasto ja Kaupunkiverstas (Elielin aukio). Mahdollisesta käyttöopastuksesta voi kysyä kyseisistä kirjastoista.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirjoilla ei ole muuta eroa kuin kustantaja. Tietoa esim. päivityksistä tai muutoksista ei näy. Kaikki kirjamme ovat kuitenkin lainassa, joten varmuuden vuoksi kannattaisi asia varmistaa yliopistolta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
