Tässä ehdotuksia kotimaisesta kirjallisuudesta:
Carole, Maria: Tulen tyttäriä
Enoranta, Siiri: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä
Enoranta, Siiri: Nokkosvallankumous
Hai, Magdalena: Kolmas sisar
Meresmaa, J. S.: Keskilinnan ritarit
Nupponen, Anni: Putoavan tähden prinsessa
Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi
Turtschaninoff, Maria: Anaché
Käännöskirjallisuudesta löysin lähinnä Cassandra Claren Varjojen kaupungit -sarjan. Lisäksi joitakin vinkkejä englanniksi:
Brennan, Sarah Rees: In other lands
Coulthurst, Audrey: Inkmistress
Pacat, C. S.: Captive Prince -trilogia
Internetistä löytyy paljon listauksia englanninkielisestä fantasiakirjallisuudesta, tässä niistä yksi:
https://...
Englanninkielisestä wikipediasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Babar_the_Elephant#Books) löytyi kirjaluettelo ilmestymisvuosineen. Ihan kaikkia ei varmaan ole suomennettu. Babarin Suomalainen julkaisija on perhemediat, uusimipia kirjoja on ostettavissa mm. http://www.perhemediat.fi/ tai https://www.suurikuu.fi/PublishedService verkkokaupoista. Vanhempia kannattaa tutkailla esim. http://www.antikka.net/ tai http://www.antikvaari.fi/.
Ohessa kooste wikipedian kirjaluettelosta
Jean de Brunhoff
• Histoire de Babar (1931) - Pikku norsu Babar
• Le Voyage de Babar (1932) - Matkaan Babar
• Le Roi Babar (1933) - Kuningas Babarabc
• L'ABC de Babar (1934)
• Les vacances de Zéphir (1936) - Sefir kesälomalla
• Babar en famille (1938) - Babarin perhe...
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Helsingin karttapalvelusta voi tarkistaa kaupunginosien rajojen sijainnit. Kaupunginosien rajat saa näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Alppiharjun ja Vallilan raja kulkee Aleksis Kiven katua Sturenkadun ja Hämeentien välissä.
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Lempikuvakirjasi oli Martha Sandersin Aleksanteri ja Taikahiiri (Tammi, 1972). Kuvituksen siihen on tehnyt Philippe Fix. Kirja kertoo Vanhasta Rouvasta, joka asui vanhassa talossaan korkean kukkulan laella. Siellä asuivat myös hänen eläinystävänsä Juovikas Lontoon Loikojakissa, Taikahiiri, Alligaattori Aleksanteri ja Jakki. Aivan niin kuin muistat, Taikahiiri ennustaa sateen, joka kestää kolmekymmentä päivää ja kolmekymmentä yötä - tulvahan siitä seuraa ja monenlaista dramatiikkaa kukkulan talon väen elämään.
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä...
Sinä ja kustantaja laaditte kustannussopimuksen. Lukujonossa blogissa kerrotaan näin:
Kaikille kustantajille tulee noin tuhat käsikirjoitusta vuodessa. Teos pyytää niitä paperisena, mutta meilinäkin tulee – lue siis ohjeet kustantajien verkkosivuilta ennen lähettämistä.
On ok tarjota käsikirjoitusta useammalle kustantajalle samanaikaisesti, mutta jos saat sopimuksen, ilmoita lopuille että kirja ei ole enää tarjolla. ”Se saa ärtyneeksi, kun löytää hyvän käsikirjoituksen, ja kirjailija vastaa että se on mennyt muualle jo kaksi kuukautta sitten. Ilmoita siitä! Muuten se vie työaikaa turhaan.”
Edelliseen liittyen: ”Älä ärsytä kustantajaa.”
Kaikkia saapuneita käsikirjoituksia luetaan, mutta vain potentiaaliset luetaan kokonaan. Jos...
Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Hei!Olipas mielenkiintoinen kysymys. Tällaiseen vastaukseen päädyimme: Kyllä, mustekalat kakkaavat. Niiden ruoansulatusjärjestelmä on monimutkainen mutta ne poistavat jätteet kehostaan kuten muutkin eläimet. Mustekalat käyttävät sifonia (suppilomainen anatominen rakenne, joiden läpi neste virtaa), joka toimii myös liikkumiseen, työntääkseen ulosteen ulos kehostaan.Lähde: https://themarinedetective.com/2018/11/26/how-do-octopuses-poo/
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä...
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
