Ville on kansanomainen puhuttelumuoto Vilhelmistä ja Villehartista ja näiden suomalaisista toisinnoista Vilho ja Viljami. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on ”lujatahtoinen kypäräniekka”. Villehart tarkoittaa ”innokas taistelija”.
Petteri on muunnos Petruksesta eli Pietarista. Petrus on latinaistettu muoto kreikan kalliota merkitsevästä sanasta Petros.
Aulis –sanan merkitys on ”antelias, runsaskätinen”, ”auttava, avulias, palvelevainen” ja vielä erikoisesti ”hyväsydäminen ja aulis köyhille”.
Nimistä löytyy enemmän tietoa nimikirjoista, esim. Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna : Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Nimi Niklas on friisiläis-saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.
Kalenteriin nimi on tullut pyhän Nikolauksen mukaan. Hän oli vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka eli 300-luvulla. Pyhä Nikolaus on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, hyväntekijä ja auttaja. Hyväntekijä Nikolaus tuo myös jouluna lahjoja monen maan lapsille (esim. Santa Claus). Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., eli sama päivä kuin Niklaksen nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Nimi Nikolaus tai sen kreikkalainen muoto Nikolaos muodostuu kahdesta kreikankielisestä sanasta: nike (=voitto) ja laos (=kansa).
Tietoa etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy esim. seuraavista teoksista:
Lempiäinen,...
Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi)
Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Tuo riippunee siitä, millaisia aikoja on käyttämättä tietokonetta ja paljonko haluaa säästää sähköä.
Lepotilassa tietokone kuluttaa jonkin verran sähköä, joten jos tietokone on pitkään käyttämättä, sähkökulutuksen näkökulmasta kannattaa tietokone sammuttaa. Lisäksi tietokoneen käynnistäminen uudelleen saattaa poistaa ohjelmien turhia väliaikaistiedostoja koneelta. Jotkut päivitykset saattavat myös vaatia käynnistämään tietokoneen uudelleen, jotta ne tulisivat voimaan, ja sammuttaminen yöksi voi silloin olla hyväksi. Asiantuntija, jolta asiaa kysyin, oli myös sitä mieltä, että päälläolo kuluttaa tietokoneen komponentteja.
Toisaalta tietokoneen laittaminen lepotilaan pitää ohjelmat auki ja nopeuttaa siten työskentelyn jatkamista, kun ei...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana leino tarkoittaa surullista ja onnetonta. Sanasta esiintyvät myös muodot leina ja leinas, joiden merkityksiksi mainitaan lisäksi heikko, voimaton, suru ja murhe.
Nimen eri muodot Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniä ja Leino kuuluvat maamme vanhimpaan nimistöön. Nimiryhmästä on paljon esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen oli Savon yleisimpiä sukunimiä. Vuosisatojen kuluessa Leinosten suhteellinen osuus Savossa on vähentynyt heidän muutettuaan mm. Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.
Kaikkiin tämän nimiryhmän eri muotoihin sisältyy myös germaaninen nimiaines Lein ja Leineke.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet, Otava
Suomen kielen etymologinen sanakirja 2
Pentti Lempiäinen kertoo kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että satukokoelman Tuhat ja yksi yötä yksi henkilöhahmo oli nimeltään Yasmin. Jasmin-nimi yleistyi 1800-luvun lopulta alkaen. Englannissa nimen suosiota lisäsi 1920-luvulla näytelmä Hassan, jonka sankaritar oli Jasmine. Jasmiini on myös öljypuukasvi, jonka joistakin lajeista tehdään hajuvettä tai teetä.
Jasmiinia pidetään kauneuden, viehkeyden ja rakkauden symbolina. Valkoinen jasmiini kuvaa ystävällistä ja rakastettavaa luonnetta. Kristinuskossa jasmiini tarkoittaa taivaan autuutta. Se on myös yksi Neitsyt Marialle omistetuista kukista.
Suomen Jääkiekkoliitosta vastattiin seuraavasti: Turnauksen ajalta normaali ulkomaan päiväraha. MM-kullasta Jääkiekkoliitto
maksaa kullekin pelaajalle 27 000 euroa, hopeasta 12 000, pronssista 8000 ja
neljännestä sijasta 5000.
Lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa
sekä korvausta ansionmenetyksestä yms. Oikeusministeriö vahvistaa
palkkion määrän ja korvausten perusteet.
Oikeusministeriön päätöksen mukaan lautamiehen palkkio on vuonna 2009 istuntopäivältä 65 euroa, yli kuusi tuntia kestävältä istunnolta 90 euroa ja yli yhdeksän tuntia kestävältä istunnolta 115 euroa.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Uudet, nykyaikaiset laturit eivät juurikaan kuluta sähköä. Jos laturi olisi koko vuoden seinässä, ilman että siinä on puhelin latauksessa, kuluisi sähköä noin 0,25 kWh. Joidenkin kännyköiden käyttöohjeissa kehoitetaan irrottamaan laturi seinästä latauksen loputtua; puhelimen näyttöön voi jopa tulla kehotus "Irroita laturi pistorasiasta sähkön säästämiseksi". Jos edellä mainittu kulutus 0,25kWh kerrotaan vaikka kolmella miljoonalla ( Suomessa varmaan on ainakin sen verran kännyköitä), saadaan kulumaan sähköä saman verran kuin kuluisi lähes 40:ssä sähkölämmitteisessä omakotitalossa vuoden aikana. Kaikki on siis suhteellista ja pieni vaivahan se pistopulpan irroittaminen seinästä on!
Lisää aiheesta:
http://www.vattenfall.fi/fi/kysymyksia-ja-...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Jos asiaa tarkastellaan tekijänoikeuslain näkökulmasta, pitää ensiksi tulkita, onko resepti teos eli tarpeeksi omaperäinen tuotos saadakseen lain suojaa. Vallitseva käsitys näyttää olevan, etteivät reseptit yleisesti ottaen ole niin omaperäisiä, että tekijänoikeuslaki suojaisi niitä. Esimerkiksi osoitteista http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… ja http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… löytyvissä tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa on katsottu, ettei resepti nauti suojaa...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen tunnuksensa on nk. Katarinan pyörä. Suomessa häntä kunnioitettiin jo keskiajalla, hänelle omistettiin kirkkoja ja hänen kuviaan löytyy keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa.
Katarina -nimestä on paljon muunnoksia. Suomenkielisessä almanakassa niistä ovat Kaarina-Kaija-Kaisa- Kaisu, Kata-Kati-...
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 1992) kerrotaan, että Turunen on ollut yleinen nimi jo 1600-luvulle tultaessa Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Siinä mainitaan esimerkiksi Antti turoin Rantasalmelta v. 1541.
Samassa artikkelissa viitataan myös nimeen Turkulainen ja siitä edelleen Turku-nimeen, jonka yleensä katsotaan juontuvat kaupunginnimestä Turku ja merkitsevän turkulaista, Turusta tullutta. Siinä selitetään myös että 'turkulaisella' olisi voitu ehkä tarkoittaa myös Ruotsin (Turun) kirkon alaisuuteen kuuluneita erotukseksi ortodoksisista karjalaisista, tai Käkisalmen Karjalaan Stolbovan rauhan jälkeen siirtyneitä luterilaisia uudisasukkaita.
Runon on kirjoittanut Minna Krohn. Runosta löytyy kaksi versiota.
Versio nimeltä Silmälasit poikkeaa kysyjän muistamasta tekstimuodosta vain vähän. Tämä versio on kirjassa nimeltä Kotipiirin kirja, joka löytyy Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Enemmän poikkeava tekstiversio nimeltä Lasisilmät löytyy Minna Krohnin vuonna 1883 julkaisemasta kokoelmasta Pääskysen liverryksiä lapsille (Helsingin Pasilan kirjaston keskusvarastossa). Tämä versio löytyy myös kirjasta Pieni aarreaitta 3, jota saa monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Runoa on kysytty aiemminkin. Tuolloinen vastaus oli seuraava (löytyy kysymysarkistosta esim. hakusanalla krohn minna):
"Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa...
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
Taitaapa olla vain legendaa, mitä Iskuun tulee. Jaakko Pulli sävelsi Puusepän jo vuonna 1920 Tatu Pekkarisen sanoihin. Sävelmästä laadittiin vuosien mittaan lukuisia sovituksia erilaisille esityskokoonpanoille. Isku puolestaan aloitti pienyrityksenä vasta vuonna 1928. Samana vuonna tekijänoikeuslaki sattumoisin astui voimaan, ja Puusepän foxtrot-versio levytettiin: tästä Suomi Jazz -orkesterin ja laulusolisti Ville Alangon äänitteestä tuli suuri menestys, mutta Iskuun levynteko ei siis liittynyt mitenkään. - Myöhemmin kappaleen menestyksekkäimmäksi levytykseksi tuli Kullervo Linnan Humppaveikkojen ja solisti Teijo Joutselan klassikkoesitys.
Ei kuitenkaan savua ilman tulta: tässä legendassa ollaan sikäli oikeilla jäljillä, että lahtelainen...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
