Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole ainakaan painettuna lehtenä enää luettavissa kirjastoissa.
E-lehtipalvelu Ziniossa on GQ-lehden arkisto vuoden 2015 alkuun, mutta Ziniossa oleva GQ on lehden amerikkalainen painos ja kysymäsi Beckham oli lehden brittiversion kannessa mainitussa numerossa.
En valitettavasti tiedä, miten yhtenevät versiot amerikkalainen tai brittiversiot ovat keskenään, mutta ainakaan amerikkalaisessa kesäkuun 2015 numerossa ei ole Beckhamia kannessa.
Täältä löydät GQ-lehden Ziniosta: https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?mag_id=6096
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Hei! Valitettavasti meiltä ei voi lainata tiibetiläisiä äänimaljoja, mutta monia muita soittimia on lainattavissa pääkirjastosta. Niistä löydät lisätietoja tästä verkkokirjaston uutisesta.
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva...
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia.
Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti.
Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo...
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
