Tämä John Boormanin elokuva vuodelta 1974 on sittemmin julkaistu sekä DVD- että BD-versiona, jotka kummatkin voi tilata turvallisesti esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta (verovapauden takia kannattaa käyttää eurooppalaista kauppaa, esimerkiksi http://www.amazon.co.uk). DVD:n saa sieltä alle 10 eurolla. Näistä suurista verkkokaupoista tilaaminen on helppoa ja turvallista, eikä asiakas joudu huijatuksi tai muuten vaaraan. Pohjoismaissa toimiva CDON.Com ei jostain syystä tätä elokuvaa tarjoa, mutta kyllä se siis saatavana on.
Divarit tarjoavat myös elokuvia DVD-muodossa, mutta etsiminen on tietenkin hidasta ja sattumanvaraista. Nettihuutokaupoissa tällaisia vanhoja elokuvia on koko ajan tarjolla. Kirjastojen kokoelmiin tätä elokuvaa ei ole...
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:
https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Voit aloittaa lähdekirjallisuuden ja artikkelien etsinnän finna.fi -hakupalvelun kautta.Vesiputousmalli -hakusanalla löytyy paljon viitteitä. Osa on verkossa vapaasti saatavilla.Opinnäytetyön ohjaaja tai oman oppilaitoksen kirjasto osaa varmasti auttaa sopivan lähdemateriaalin valitsemisessa.
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Suosittelen tutustumaan J. M. Parramónin kirjaan Tuli (Lasten keskus, 1989). Tässä Pikkuväen tietokirjaston Neljä elementtiä -sarjassa ilmestyneessä pikku teoksessa "tulen arvoitus" selitetään oivallisen hyvin kysymyksessä toivotulla tavalla.
Kyllä, luonnonkumi eli lateksi on luonnollinen materiaali, jota saadaan Parakautsupuun (Hevea brasiliensis) maitomaisesta nesteestä. Myös luonnonkumityynyjä valmistetaan, esimerkiksi tämä.Lisää kumista ja mm. luonnonkumin historiasta.Kirjallisuutta: Laurila, Timo: Kumitekniikka: lyhyt johdatus kumitekniikan perusteisiin. Opetushallitus, 2007
Mirja Kuivaniemestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Artikkelitietokannoista (Aleksi, Kati ja Arto) löytyi kirjailijan haastatteluja (Kotiliesi 1994; 17, s. 36-38 ja Anna 1984; 39, s. 4-7) sekä arvosteluja hänen teoksistaan (esim. Uusi nainen 1984; 12, s.31, Nuori voima 1984; 6, s. 21, Uusi nainen 1990; 6-7, s. 58, Pellervo 1992; 15, s. 63).
Eira Pättikankaasta ja hänen teoksistaan kerrotaan kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) sekä Palkkatyöläinen-lehdessä (1997; 23, s. 16.
Kirjasta Liian kaukana Amerikan ranta on arvostelu lehdessä Siirtolaisuus (1996; 4, s. 43-44).
Maakuntakirjastot keräävät aineistoa, esim. lehtileikkeitä oman alueensa kirjailijoista. Kannattaa kysyä Seinäjoen kaupunginkirjasto-...
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
