Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
Itselleni tulee mieleen ainakin David Foster Wallacen Päättymätön riemu, jossa on samaa maanista kirjoittamisen vimmaa kuin Miki Liukkosen teoksissa. Tai Samuli Knuutin Kuviot, joita kadut eivät tiedä tekevänsä. Voisit myös kokeilla Laura Finskan teoksia Muut esille tulevat asiat tai Haittaako jos hengitän. Siihen en valitettavasti osaa ottaa kantaa, miten teokset toimisivat näyttämöllä.Lähteet:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
Pohjoismaiden kaltaisista kaukaisista maista on maailmalla monenlaisia uskomuksia, siinä missä Suomessakin usein kuvitellaan vaikkapa Saharan eteläpuolisen afrikan ihmisten asuvan pääosin savimajoissa ja kiinalaisten elävän vain riisillä. Nämä uskomukset liittyvät rajoittuneeseen kuvastoon, jota meillä voi olla vieraista ja eksoottiselta vaikuttavista maailman kolkista. Niitä kutsutaan kulttuurisiksi stereotypioiksi. Kulttuurisia stereotyyppejä on myös se, että yhdysvaltalaisia pidetään kouluttamattomina tai se, että "kaikki amerikkalaiset" luulevat Yhdysvaltojen olevan maailman napa.
Yhdysvaltalaisjohtoisen Quora-kysymyspalvelun kysymyksissä on joitakin viikinkiaiheisia kysymyksiä, joissa tiedustellaan...
Nykyisen Lappeenrannan alueella henkilöliikennettä on ollut seuraavilla asemilla: Törölä, Melkkola, Hytti, Lappeenranta (vanha ja uusi asema), Rapasaari, Lauritsala, Muukko, Joutseno, Jänhiälä ja Rauha (Karjalan radalla).
Pietarin rata ja oikorata: Pulsa, Tani, Raippo, Simola, Rikkilä ja Vainikkala.
Lähde: Jussi Iltanen: Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (2009).
Hämeenlinnan pääkirjastossa on paikalla seuraavat aihetta käsittelevät kirjat (luokka 68.2 ruoanvalmistus)
Kytövuori, Pirjo: Kanankaalista karpaloon : Luonnonruokaa keväästä syksyyn (1995)
Lehtonen, Ulla: Herkkuja luonnosta ja puutarhasta (1979)
Plattonen, Heli: Luonnonkasvit käyttöön (2006)
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä...
Hei!
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupunkiveneitä välittävään Skipperiin.
Näin he vastasivat:
"Kaupunkivenepalvelumme varaukset toimivat verkon kautta, joten varauksen tekoon tarvitaan laite, joka on yhteydessä internetiin. Henkilö, jolla ei ole käytössään tällaista laitetta, ei siis valitettavasti pysty venettä vuokraamaan. Kahvilaan saavuttaessa täytyy pystyä näyttämään henkilökunnalle, että on tehnyt varauksen, jotta saa veneen avaimen sekä pelastusliivit. Kaupunkiveneitä käyttää myös moni iäkkäämpi ihminen."
Tupakointi on hyvin vaarallista, mutta yleensä vakavammat haitat alkavat näkyä vasta jatkuvan pitkäaikaisen käytön jälkeen. Netistä löytyy asiasta niin paljon tutkittua tietoa, että en ala sitä kaikkea tähän nyt listaamaan. Erityisen haitallista tupakointi on tietenkin keuhkoille, joita sisään hengitetty tupakansavu vaurioittaa ja aiheuttaa jatkuvassa käytössä mm. keuhkosyöpää.
https://www.terveydentukena.fi/terveys-ja-hyvinvointi/eroon-tupakasta/tupakoinnin-haitat
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/tupakka
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...