Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Hentsius on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä alle 33 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Meidän lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa nimen taustasta tai merkityksestä.
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Etsimäsi runo löytyy maintsemastasi kirjasta, eli Perkiö, Pia & Parikka-Kuuva, Salli: Mitä kuuluu, kullannuppu?
Kirja löytyy useasta kirjastosta, esimerkiksi EEPOS-kirjastoista ja PIKI-kirjastoista.
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Hei,
Tätä kautta ei voi jättää hankintatoiveita, koska kyseessä on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajapalvelu. Kysymyksen kohdistuksen perusteella teitä palvelee Vaara-kirjastojen vaara.finna.fi. Hankintatoiveita voitte tällä hetkellä jättää normaalin palautteen kautta (etusivulla ylälaidassa Palaute-kohta) tai vaikkapa suoraan omassa kirjastossa. Jossain vaiheessa saanemme myös varsinaisen hankintatoivelomakkeen sivustollemme.
Kirjastot ottavat mielellään hankintaehdotuksia ja muuta asiakaspalautetta.
Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja...
Etsimäsi kirja on varmaankin Ritva Toivolan ja Ulla Vaajakallion Konstan mehutaika (1993).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Konsta on Karhukaupungin taikurikarhu. Sillä on taikurireppu, josta voi taikoa mitä ikinä haluaa. Eräänä päivänä Konsta päättää muuttaa koko kaupungin vesijohtoveden mansikkamehuksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan tyytyväisiä."https://lumme.finna.fi/Record/lumme.708764?sid=5193738956
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Suosittelen tutustumaan Cris Owenin muistelmateokseen Valheellinen elämä. Siinä mainitaan, että Cris muutti perheensä kanssa Suomeen vuonna 1970. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hän on melko varhain karannut takaisin Ruotsiin ja liikkunut Ruotsin ja Suomen välillä ennen tuota mainitsemaasi vuotta 2002. Teos on lainattavissa Oulun seudulla, https://outi.finna.fi/Record/outi.527765
Kansantalouden tasolla tällaista tietoa ei ole laskettu. Suhteuttamalla kunkin ryhmän työtunnit koko talouden tasoon voitaisiin tästä saada ainakin jonkinlainen karkea arvio. Työtuntien määrän laskelmaa ei löytynyt, mutta Seura-lehti on julkaissut palkattoman työn tekijöiden määrää käsittelevän artikkelin: Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä (19.7.2028).
Vastaani ei tullut suomennosta E-ZPassille tai EZ Tagille. Suomenkielisissä yhteyksissä voidaan puhua esimerkiksi yleisesti E-ZPass-järjestelmästä tai täsmällisemmin E-ZPass-tietullilähettimestä. Myös suurpiirteistä "tietullilaitetta" näkee käytettävän, kuten myös "lähetintä tietullipisteiden läpi kulkemista varten". Siinä määrin kirjavalta terminologia näyttää, etten rohkenisi näistä mitään vaihtoehtoa julistaa vakiintuneeksi tai yleisesti hyväksytyksi. Laki- ja muissa virallisluonteisissa yhteyksissä käytetään tavallisimmin tämäntyyppisistä sovelluksista yleisluontoista termiä "sähköiset tietullijärjestelmät".
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/ 520, - annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, - sähköisten...
Rock and roll -ilmaisun kääntäminen suomeksi ei ole aivan yksinkertaista, sillä ilmaisulla on useita eri käyttötarkoituksia ja suomennos riippuu luonnollisesti siitä, mistä niistä on kyse. Musiikkilajiin viitattaessa suomeksi tunnutaan useimmiten käytettävän termiä rockmusiikki tai pelkkä rock. Rock and roll -ilmaisulla on kuitenkin aikojen saatossa viitattu niin laivan liikeeseen merellä kuin seksin harrastamiseenkin, jolloin oikea käännös riippuu luonnollisesti asiayhteydestä. Huudahdus "Let's rock and roll!" taas voitaisiin kääntää vaikkapa "Antaa palaa!" tai "Antaa mennä!".
Sanatarkka suomennoskaan ei synny aivan itsellään, sillä sanakirja antaa kummallekin sanalle runsaasti eri merkityksiä. Verbi 'to rock' voi tarkoittaa esim....
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Wäinö Solan sanat Jean Sibeliuksen lauluun Siltavahti (1928) löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Jean Sibelius: Mieskuorolaulut a cappella (toim. Uolevi Lassander, YL 2000)
Sanat löytyvät myös Kansallisarkiston digitoimasta Suomen viesti –lehden numerosta 3/1928 (s. 5).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1511052__Ssiltavahti%20sola__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2019/12/Sibelius.pdf
