Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo...
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Voisiko kyseessä olla ranskalaisen Albert Barillén ohjaama animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Lisätietoa sarjasta löytyy Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Kirjastosta löytyy dvd-versio, saatavuustiedot https://satakirjastot.finna.fi/
Kysyttyjä teoksia tuskin löytyy yleisistä kirjastoista. Liitän vastaukseen PDF:nä tuon C28.
Tässä lisäksi URL-osoite, josta voi ladata noita kysyttyjä itse lisää http://m.wdfxw.net/doc74157868.htm
Stella yhtyeen kappaleeseen "Vie mua" ei ole olemassa nuottia. Chordify -sivustolta löytyy kappaleeseen sanat, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.https://chordify.net/chords/stella-songs/vie-mua-chords
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu!
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Nimi Hesekiel - erilaisissa kirjoitusasuissaan - on alkuperältään hepreankielinen. Jehesk´el tarkoittaa 'Jumala antaa voiman, Jumala on väkevä'.
Suomen almanakassa Ezechiel/Hezechiel/Hezekiel/Hesekiel oli vuosina 1705-1928 (10.4.). Suomen ortodoksisessa kalenterissa Hesekielin päivä on 23.7.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Kyse saattaa olla puustellista (talosta), joka on tuuliajolla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatima Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa. Sanakirja ei ole valmis, sanoja on M-sanaan asti.
Linkki sanakirjaan: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Linkki hulhava -sanaan : https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_41b2b36f6d8a7d3d2fd1d081ee2e0c5c&list_id=1&keyword=hulhava&word=hulhava
Eila Kivikk'ahon runo Kädet alkaa juuri tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Parvi (1961) ja se on luettavissa myös Eila Kivikk'ahon Kootuista runoista, josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kivikk'aho Eila: Kootut runot (WSOY, 1979)
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
