Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Suomen Cheerleadingliiton sivuilta löytyvät säännöt sanovat mm. seuraavaa:
2.1 Osallistumisoikeus
Jokaisen kilpailijaksi ilmoitetun henkilön tulee ilmoittautumisvaiheessa olla edustuskelpoinen siinä sarjassa ja joukkueessa, johon hänet on ilmoitettu. (ks. liiton siirtomääräykset)
5.5 Yleiset rangaistukset
Ikäraja- ja muut osallistumissäännöt - hylkäys
6 SARJAMÄÄRÄYKSET
Kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön perustuvaa sarjajakoa.
Ikärajoista voi lukea lisää täältä: https://scl.fi/kilpailutoiminta/ikarajat/
Sääntöjä voisi tulkita niin, että ikärajarikkeestä tulee hylkäys, mutta varman vastauksen saanee lajiliitosta kysymällä: https://scl.fi/liitto/yhteystiedot/
Vastaus riippuu siitä, millaisista nuoteista on kyse. Kaikilla nuoteilla ei ole lainausoikeutta eli niitä kirjasto ei voi ottaa kokoelmiinsa.
Jyväskylän kaupunginkirjastoon nuotteja voi tuoda lahjoituksena ja allekirjoittaa aineiston lahjoitussopimuksen. Lahjoittaja hyväksyy, että kirjasto voi käyttää lahjoitetun aineiston sopivaksi katsomallaan tavalla.
Tuntuu siltä, että kirjastojen kokoelmista, nuoteista, ei
löydy hakujen perusteella Neiti Sievänen ja minä -kappaleen sanoja, yksi keino on sanojen kirjoittaminen muistiin äänitteeltä, esim. Brita Koivunen: Unohtumattomat -cd:ltä. Sitä ei ole Rauman kirjastossa, mutta meidän kautta voi tilata kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta, kaukolainan maksu on 2€. Internetistä www.kirjastot.fi -sivulta pääsee selaamaan eri kuntien/kaupunkien kirjastojen kokoelmia.
Yleisradion äänitekokoelmasta voi hakea kappaleita esim. aiheen perusteella www.fono.fi -sivulta. Sitä kautta löytyi
seuraavia kauppa-aiheeseen liittyviä:
Isoisän olkihattu, sanat esim. Suuri toivelaulukirja 2 ja useissa muissakin nuottijulkaisuissa. Pieni myyjätär, sanat esim....
Kaikki kirjat ovat nuorten fantasia- tai scifikirjoja, ja saattavat olla turhan jännittäviä herkälle 13-vuotiaalle. Lasten- ja nuortenkirjoja hyvin tunteva kollega ehdotti niiden tilalle näitä:
- Eoin Colfer, Artemis Fowl -sarja
- D. D. Everest, Archie Greene -sarja
- Brian Jacques, Seikkailusarja
- Philip Pullman, fantasiakirjat
- Christopher Paolini, fantasiakirjat
- Rick Riordan, fantasiakirjat
- Timo Parvela, Sammon vartijat -sarja
Jos kyseessä on äänikirja joka on fyysisenä levynä Vaasan kaupunkikirjastossa niin sen voi mahdollisesti kaukolainata oman kirjaston kautta, jotta ne toimitetaan toisesta kirjastosta. Tämä on maksullinen palvelu. Lisätietoja löytyy ensisijaisesti oman kirjaston verkkosivulta, tässä tilanteessa Helmet-kirjastojen sivuilta - Kaukopalvelu | Helmet.
E-aineistoa ei sen sijaan voi kaukolainata joten sitä pääsevät vain lainaamaan tiettyjen kirjastojen asiakkaat. Tästä huolimatta monessa kirjastossa on mahdollista luoda itselle kirjastokortti vaikka ei asu tietyssä paikassa, mutta sen pitää tehdä paikan päällä jotta voi esittää kuvallisen henkilötodistuksen. E-aineiston lainaukseen liittyvään kysymykseen on vastattu aikaisemmin. ...
Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa.
Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-...
Mahdatkohan tarkoittaa Eric Hobsbawmin kirjaa Bandits? Se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja voit tilata sen kaukolainana kotikirjastosi välityksellä. Rovaniemen maakuntakirjaston puhelinnumero on 016-3222 471. Kaukolainapyynnön voit tehdä myös internetin välityksella Lapin maakuntakirjaston sivuilta osoitteesta http://rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjasto.htm Klikkaa hakemisto ja valitse kaukopalvelu. Kaukopalvelun hinta on 20 mk.
Muita Hobsbawmin kirjoja löytyy runsaanpuoleisesti eri korkeakoulujen kirjastoista ja saat nekin käyttöösi kaukopalvelun välityksellä.
Munira Mirza on 43-vuotias pakistanilaistaustainen sosiologian tohtori ja konservatiivinen brittipoliitikko, joka työskenteli viimeksi pääministeri Boris Johnsonin poliittisena neuvonantajana (2019 - 2022). Hän erosi tehtävästään 3.2.2022, koska oli tyytymätön Johnsonin levittämään valheeseen labour-johtajasta Keir Starmerista.
Ennen neuvonantajaksi ryhtymistään Mirza oli korkeassa asemassa Lontoon koulutuksesta ja kulttuurista vastaavana pormestarina. Vuodesta 2020 häntä on kaavailtu myös Lontoon pääpormestariksi.
Vuosina 2005 - 2007 hän työskenteli konservatiivisessa ajatushautomossa Policy Exchangessa, jossa hän otti kantaa moniin kulttuuriin kysymyksiin ja oli mm. maahanmuuttokriittinen.
Mirza on tukenut...
Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien...
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Kyseinen sitaatti on suomennettu Geroge Eliotin teoksessa Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, 1956, s. 619) näin:"Pitää aina paikkansa, että jos olisimme olleet suurisieluisempia, eivät olosuhteet olisi päässeet ylittämään kestokykyämme."
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
Tarkoitatko elokuvaohjaaja Leni Riefenstahlia?
Ratamo-kirjastoista löytyy hänen vuonna 2008 suomennettu elämäkertansta:
Bach, Steven: Leni Riefenstahl
Hänen tunnetuimmat propagandaelokuvansa ovat Tahdon voitto ja Olympia.
Tai kyseeseen voi tulla myös Gerda Taro. Hänestä ei valitettavasti löydy materiaalia Ratamo-kirjastoista.
