Toistaiseksi Googlen sanahaulla (esim. "solar panel hanging over street" jne.) ei ole tullut vastaan tarkalleen kuvailemaasi kokeilua. Yleisesti aurinkopaneeleja on kiinnitetty talojen katoille ja seiniin sekä lyhytpylväisiin. Niitä on myös kävelykatujen pinnalla ja penkeissä. Saksassa on kokeiltu moottoritien ylle rakennettuja aurinkopaneeleita. Kaupunkikortteleissa kadun ylle sijoitettujen aurinkopaneelien ongelma saattaisi olla, että korkeat talot varjostavat katua, eikä auringon valo osu riittävästi paneeleihin. Yhdysvalloissa on testattu aurinkopaneeleja ajotien pinnassa, mutta melko huonoin tuloksin: tutkimus osoitti, että jos vain vähän yli viisi prosenttia aurinkopaneelista jää varjoon, alenee sen kyky...
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,...
Tyypillisimpiä käsityksiä eri osavaltioiden asukkaista listataan alla olevissa linkeissä. Näissä tietoa kerätty erilaisilla kyselytutkimuksilla, joista toiset ovat laajempia ja vakavammalla mielellä tehty kuin toiset.Karkeimmassa jaottelussa maa jakautuu viiteen alueeseen sen mukaan, mitä kyselyssä annetusta 20 adjektiivista liitettiin kunkin alueen osavaltioihin. Näin esimerkiksi etelän ja joitakin keskilännen osavaltioita pidetään kohteliaan käytöksen alueina verrattuna vaikka koillisen osavaltioihin. Toisaalta keskilännen pohjoisosissa asuviin liitetään tunnollisuus ja omatoimisuus paljon enemmän kuin muilla alueiden asukkaisiin. Koillisessa asuvat älykkäät mutta tylyt, maan länsiosissa taas kokeilunhaluiset ja mielikuvituksekkaat...
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavalliset Ixodes-puutiaiset kuolevat nopeasti huoneilman kuivuuden takia. Suomeen on kuitenkin ilmaantunut Välimeren alueelta ruskea koirapunkki, Rhipicephalus sanguineus, joka on tottunut kuivaan ja kuumaan ilmastoon. Se saattaa selviytyä sisäilmassa ja munia huonekaluihin ja seinänrakoihin.
Alla linkki sivustolle:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00004#s24
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian...
Helmetin omista asiakastiedoista ei näe peruttuja varauksia. Ainoastaan lainaushistoria on nähtävissä, mikäli asiakas on itse ottanut toiminnon käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Varsinaista tutkimustietoa löytyy todennäköisimmin korkeakoulujen artikkelitietokantojen kautta. Ainakin julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on tutkinut osakeomistajuuden ja kuntien julkisuusperiaatteen käytäntöönpanon yhteyksia. Juttu Edilexissä.
Aihetta osaltaan koskeva tutkimus on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema Kuntayhtiöt lainsäädännön ristiaallokossa (2015).
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
Kysymyksesi on hyvin laaja. Näyttäisi siltä, että kaikki Suomen yleiset kirjastot ovat kehittyneet jotenkin 2010-luvulla. On tullut uusia palveluita, on otettu käyttöön uusia järjestelmiä paikallisesti ja koko maan laajuisesti, on perustettu kirjastokimppoja ja rakennettu paljon uusia kirjastoja.
Voisit alkaa tiedonhaun Kirjastot.fi -sivuilta. Sieltä löytyy mm. lista paikoista, joissa koulutetaan kirjastoammattilaisia https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
KirjastoPro osiosta saat kuvan siitä, mitä kirjastoissa on parhaillaan kehitteillä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala
Nopean katsauksen netissä julkaistuihin tutkimuksiin saat scholar.google.fi -haulla. https://...
Toni Edelmann on säveltänyt Tommy Tabermannin runon Minä haluaisin. Laulun sanat ja nuotti sisältyvät teokseen Niitylle minä sinut veisin (2012).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Country-vihjeen perusteella ehdotan, että jäljitetty kappale on John Denverin Take me home, country roads: " -- hän ei osaisi kuvitella Morania huristamassa pyörällä autiota beijingiläistä katua ilman käsiä tai polkemassa Boyangin rinnalla ja viheltämässä duettona John Denverin kappaletta: Country roads, take me home, to the place I belong – " (s. 300-301, suomentanut Helene Bützow)
A-Confortin kirjassa Tietosanakirja 1 vuodelta 1909 löytyy taulukko Suomessa olevista aikaeroista sivulla 144. Sen mukaan kun Helsingissä kello on 12, on se Maarianhaminassa 11.40 ja Sortavalassa 12.23. Muutamia muita yksittäisiä kaupunkeja on myös mainittu, mutta nimenomaan Hankoa ja Ilomantsia ei. Tietosanakirja löytyy netistä Project Runeberg -sivulta, joka sisältää vanhaa kirjallisuutta, jotka eivät enää ole tekijänoikeuslain alaisia.
Project Runeberg, Tietosanakirja 1 s. 143-144, A-Confort http://runeberg.org/tieto/1/0094.html
Hei,
kiitos ehdotuksestasi. Välitin toiveesi eteen päin Helmetin monikielisyydestä vastaavalle ryhmälle. Toivottavasti asia edistyy sitä kautta, vastaaviahan on ollut Helsingin kaupunginkirjastoissa aina välillä.
Espoossa Lippulaivan kirjastossa toimii englannin kielinen keskusteluryhmä. Laitan linkin tähän oheen, ehkä siitä voisi olla hyötyä.
Englannin kielen keskusteluryhmä | Espoon kaupunki
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
PIKI-kirjastoluettelosta löytyy kaksi pyykinpesukoneiden huoltoa ja hoitoa käsittelevää teosta:
Marjomaa, Tarja, Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito, Työtehoseura 1996.
Juvonen, Hannu, Pesukoneet ja pyykinkäsittelylaitteet, VAPK-kustannus 1990.
Pääkaupuniseudun HelMet-kirjastoista löytyy yksi englanninkielinen pesukoneen korjausopas Dixon, Graham, The washing machine manual - DIY plumbing, maintenance, repair, 1992. Tämän voi kaukolainana tilata myös Vesilahdelle.
Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen...