Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän".
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Voisiko kyseessä olla Aapelin kirja Siunattu hulluus, siinä mainitaan: "Sillä jyvänenkin tietoa omasta rakkaasta kotiseudustamme on enemmän kuin kokonainen kultamurikka turhuuden markkinoilta hankittua tyhjänpäiväistä viisautta". Sanoo yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsman. (Siunattu hulluus, WSOY 1948, s.8-9.)
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-...
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Espanja on pinnanmuodoiltaan varsin vaihteleva maa, se on toiseksi vuoristoisin maa Euroopassa Sveitsin jälkeen. Manner-Espanjasta suurin osa on kanjonimaisten jokilaaksojen uurtamaa ylä-tasankoa, niin sanottua ”mesetaa”, jonka korkeus pysyttelee alle tuhannessa metrissä, ja jota reunustaa pohjoisessa Cantabrian vuoristo, joka nousee paikoin yli 2500 m korkeuteen, luoteessa Galician vuorimaa, koillisessa Iberian vuoret ja etelässä Sierra Morena. Kastilian rajavuoret kulkevat mesetan poikki ja jakavat sen pohjoiseen Vanhaan-Kastiliaan ja eteläiseen Uuteen-Kastiliaan. Pyreneiden (korkein kohta Pico de Aneto, 3 404 metriä) ja Iberian vuorten välissä Koillis-Espanjassa on Ebron allas. Maan etelä-osassa sijaitsevat Andalusian eli Beettiset...
Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja...
C. S. Lewisin Narnia-sarjaan kuuluvat seuraavt kirjat:
Velho ja leijona, 1. kirja // Prinssi Kaspian - paluu Narniaan, 2. kirja // Kaspian matka maailman ääriin, 3. kirja // Hopeinen tuoli, 4.kirja // Hevonen ja poika, 5. kirja // Taikurin sisarenpoika, 6. kirja // Narnian viimeinen taistelu, 7. kirja
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Asuntokaupan kauppakirjamalleja löytyy asiakirjamallioppaista, mm. Asiakirjamalleja / Seppo Kemppinen et al. Kauppakaari, 2002. Myös pankeilla ja kiinteistövälittäjillä on omia kauppakirjamalleja. Valmiita lomakkeita voi ostaa esim. kirjakaupoista.
Kauppakirjasta tulisi selvitä ainakin seuraavat seikat:
- tiedot myyjästä ja ostajasta (nimet, osoitteet ja puhelinnumerot)
- asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite
- osakkeiden numerot ja määrä sekä huoneiston numero
- tiedot huoneistosta (talo, porras, numero, huoneiden lukumäärä ja pinta-ala)
- hinta ja maksuehdot
- osakekirjojen luovuttamisajankohta
- omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisajankohdat ja milloin yhtiövastike tulee ostajan maksettavaksi
- maininta varainsiirtoveron maksamisesta
-...
Kyseessä on Suomen vuoden 2005 kahden euron erikoiskolikko, jolla juhlistetaan YK:n 60-vuotispäivää ja Suomen 50 vuotta kestänyttä YK-jäsenyyttä. Kolikkoa on lyöty 2 000 000 kappaletta. Lisätietoa rahasta löytyy sivuilta:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1340/
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
Huuto.netissä kolikoita on kaupan, hintapyynnöt vaihtelevat 2-4 euroon. Yhtään tarjouksia niistä ei ollut tehty. Kolikko on melko uusi ja sitä on laskettu liikkeelle aika suuri määrä, joten voi olla, ettei sillä ole vielä ainakaan paljon nimellisarvoaan suurempaa arvoa.
Halutessasi voit ottaa yhteyttää Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen (yhteystiedot http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm ), heiltä voisi...
Anne Saarikallen kirja Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kertoo Milja-nimestä seuraavaa: "Milja on Emilian muunnos ja pohjautuu täten muinaisroomalaiseen Aemilius-ylimyssuvun nimeen." Suomessa nimeä on käytetty jo 1800-luvulla ja almanakkaan se tuli vuonna 1929. 1900-luvulla Miljaksi nimettiin n. 4000 lasta ja nimen suosio kasvoi 2000-luvun alussa. 2000-2005 Milja-nimen sai yli 850 lasta.
Toisaalta Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Milja-nimen Ludmilaan, joka merkitsee 'kansan rakastamaa'. Ludmila oli Böömin suojeluspyhimys, joka eli 900-luvulla. (Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Kyseessä on Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä. Se on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005).
Sara Shepardin kirjoittamaa Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt tähän mennessä kaiken kaikkiaan 12 osaa. Tänä vuonna sarjaan on määrä ilmestyä vielä kaksi osaa lisää.
Sarja on siis suomenkieliseltä nimeltään Valehtelevat viettelijät ja siitä on suomennettu toistaiseksi neljä osaa. Kustantajalta (Gummerus Kustannus) kerrottiin, että koko sarja on tarkoitus julkaista suomeksi noin kahden tai kolmen kirjan vuosivauhdilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Little_Liars
Gummerus Kustannus / Suomennettu kaunokirjallisuus
Boomer-sana on peräisin englannin kielestä, ja sillä viitataan Yhdysvalloissa baby boomer -sukupolveen eli 1946–1964-syntyneisiin. Suomessa baby boomereiden vastine on suuret ikäluokat eli noin vuosina 1945–1950-syntyneet.
Boomer-termi on levinnyt Suomessakin yleiseen käyttöön. Nykyään termiä käytetään ikäluokkaan kuulumisen sijaan aiempaa laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää esimerkiksi aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jääneinä.
Kuukauden sana lokakuussa 2021 on boomer - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).
Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).
Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).
Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).
Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).
Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.
Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).
Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).
Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).
Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).
Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).
När skönheten komm till...
Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.
1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta...
