Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös...
Eduskunnan verkkosivujen mukaan Kaleva, Said Ahmed ja Kinnunen aloittavat kansanedustajina 9.9.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1481.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1479.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1480.aspx
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-...
Kysymyksesi on erittäin laaja emmekä pysty tässä antamaan kaikenkattavaa vastausta siihen. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja käsitellään valtaosassa lastenkirjallisuutta. Käytännössä hakutulos riippuu myös siitä, minkäikäisille lapsille aineistoa etsitään ja käykö sekä tieto- että kaunokirjallisuus. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ikärajakin on varsin liikkuva. Ts. jos etsit kirjallisuutta vähän isommille lapsille, voit kokeilla hakusanaa nuortenkirjallisuus.
Tässä joitakin vinkkejä:
Voit etsiä haluamasi kirjoja esim. Helmet-kirjastosta vaikkapa seuraavilla hakusanoilla:
itsetunto lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=itsetunto+lastenkirjallis…
kriisit lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?...
Kaukolainan hoitaa asiakkaan puolesta kotipaikkakunnan kirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainaohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta ositteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Ohjeen mukaan Helsingin kaupunginkirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita vain sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa.
Sibelius-akatemian kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston kotisivu löytyy osoitteesta http://lib.siba.fi/fin/ .
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www...
Helsingissä Pasilan ja Etelä-Haagan kirjastoissa on ompelukone, jonka asiakkaat voivat varata omaan käyttöönsä. Espoossa asiakkaille tarkoitettua ompelukonetta voi käyttää Sellon, Entressen, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa.
HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta Löydä kirjastosi näet kirjastojen yhteystiedot ajanvarausta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a.
https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee…
Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.
https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g…
Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy määritelmä sanalle hervakka, josta hervakkuus on johdettu. Hervakka tarkoittaa samaa kuin hervoton, eli jotakin voimatonta, tunnotonta, velttoa tai heikkoa.
Lähde: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_aae26ff5fc1ae48d497141…
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Kuvakirjoja:Hudson, Charlotte: Äiti tulee pian (Kustannus-Mäkelä, 2005)Lindenbaum, Pija: Kun Ollin äiti unohti (WSOY, 2006)Sandström, Tuula: Santeri ja syöpäri (Suomen syöpäpotilaat, 2004)Lastenromaani isommille lapsille:Edwardson, Åke: Lohikäärmekuu (Otava, 20210)Lasten tietokirjoja:Auno, Henna: Uteliaat oppijat tutkivat syöpää (Etana Editions, 2023)Daynes, Katie: Tutki! Pöpöjä (Sanoma Pro, 2017) Kuvauksia kirjojen sisällöstä löytyy esim. Lastenkirjainstituutin tietokannasta: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Kysyjä on ilmeisesti jo löytänyt sen tiedon, että ainoa tämän Esa Pethmanin sävellyksen nuottijulkaisu on varsin harvinaisessa, vuonna 1967 julkaistussa kokoelmassa 7 iskelmää. 2 (Edition Coda). Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä kokoelmaa ole yleisten kirjastojen kokoelmissa, vaan ainoat julkisista kokoelmista löytyvät kappaleet ovat Musiikkiarkistossa (entinen JAPA) Helsingissä. Musiikkiarkisto ei anna näitä kaukolainaksi, eikä myöskään valokopio ole mahdollinen, koska Pethmanin musiikki on edelleen tekijänoikeuden suojaamaa, samoin Jussi Raittisen tekemä teksti. Molemmilta voi tietysti pyytää luvan, kun herrat ovat edelleen hengissä, mutta se saattaa olla yhtä vaivalloinen tie kuin vierailu Musiikkiarkiston tiloissa. Voin antaa...
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Helmet-verkkokirjasto on uudistunut ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua. Finnalla ei ole erillistä mobiilisovellusta. Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu, ja se toimii myös mobiilissa.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
