Tuomas Kyröstä löydät tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Kirjasammon kirjailijaesittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422 ja https://www.kirjasampo.fi/fi/node/311Teokset Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun. Suomalaisia humoristeja sekä Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9. Tarkista teosten saatavuus verkkokirjastostasi.Lisäksi Tuomas Kyröstä löytyy lehtiartikkeleita sekä aikakaus- että sanomalehdistä Finnan artikkelihaulla: (Aihe:kyrö, tuomas) | Hakutulokset | Finna.fi Lehtien saatavuustiedot kannattaa tarkistaa kirjastosta, mutta yleisesti esimerkiksi Parnassosta ja Kodin kuvalehdestä säilytetään ja lainataan vanhempiakin numeroita. Sen sijaan sanomalehdistä kirjastoissa...
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” |...
Hei,
ainakin Oulun kaupunginkirjastossa on laadittu S2-oppilaiden diplomi ala- ja yläkouluille ja lukioon. Alla on linkki heidän sivustoonsa. Helmet-kirjastoissa on myös lukudiplomi, jossa on huomioitu S2-oppilaat. Siitäkin on linkki alla.
Oulun S2-oppilaiden diplomi
Helmet-lukudiplomi Diplomi A (S2 1-2 luokat)
Koira-aiheisista runoista on koottu kokonainen antologia. Sen sivuilta löytyi ainakin yksi näihin tuntomerkkeihin jotakuinkin sopiva runo. Unto Kupiaisen seitsensäkeinen runo on nimeltään lyhyesti "Koira". Se on julkaistu vuonna 1946. Tosin koiran isäntä tässä tapauksessa vaikuttaisi olevan aikuinen ihminen. Kertoja ikään kuin puhuttelee koiraansa ja muistelee yhteisiä hetkiä lemmikkinsä kanssa. Lopuksi hän ampuu koiran:
"Minä silitin koirani päätä vain
ja sitten ma ammuin sen.
Ja monta viikkoa jälkeenpäin
olin hyvin surullinen."
Saat koko runon sähköpostiisi. Toivottavasti tämä on se oikea.
Eläköön koira / toim. Kaarina Sala (Kirjayhtymä, 1992)
Lastenkirjoja lihavista ihmisistä/hahmoista, jotka on kuvattu sympaattisina tai neutraaleina:
David Walliams: Maailman rikkain poika (Tammi 2018). Mustavalkoiset piirroskuvat Tony Ross.
Maailman rikkain poika – joka on myös melkoisen paksu – on yksinäinen, sillä hänella on kaikkea muuta paitsi ystävä. Sitten hän vaihtaa koulua: kallis yksityiskoulu vaihtuu aivan tavalliseksi kouluksi.
Vauhdikas ja humoristinen kertomuskirja noin 8-12-vuotiaille.
Tuula Kallioniemi: Hikivuoren hirmuloikka ( Otava 1980). Mustavalkoiset piirroskuvat Ulla Urkio.
Markusta kutsutaan Läski-Moosekseksi. Markus toimii kuitenkin sankarillisesti pelastaessaan pulaan joutuneita poikia, joita pihaan muuttanut Jompe määräilee.
Kertomuskirja noin 6-8-...
Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004...
Kyseistä laitetta kutsutaan joko automaattiportiksi, kääntöportiksi tai heiluriportiksi.https://www.checkmark.fi/Fi/Portitjakaidej%C3%A4rjestelm%C3%A4t.aspxhttps://www.assaabloyentrance.com/fi/fi/solutions/products/security-entrance-control/swing-gates
Voiskohan kyseessä olla joku seuraavista?Lehtinen, Tuija: Laura-sarja (10 osaa, ilmestynyt 1997-2006)Martin, Ann M.: Baby-sitters club -sarja (24 osaa, ilmestynyt suomeksi 1991-2005)Rennison, Louise: Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarja (10 osaa, ilmestynyt suomeksi 2001-2011)
Tilastoja asiasta ei ainakaan vielä liene. Yle uutisoi huhtikuussa (28.4.2021) mm., että HUS:n alueella on yksittäisiä hoivalaitoksissa menehtyneitä ikääntyneitä rokotettuja asukkaita. Uutisen voi lukea alta:
Koronavirukseen on kuollut Suomessa myös rokotuksen saaneita ihmisiä – HUSin lääkäri: "Tiedossa on hoivalaitoksissa menehtyneitä" | Yle Uutiset | yle.fi
Toinen Ylen uutinen (9.7.2021) kertoo, että alustavan aineiston mukaan Yhdysvalloissa viime kuukausina lähes kaikki, eli 99,5 prosenttia, koronaan kuolleista ovat olleet rokottamattomia:
Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia | Yle Uutiset | yle.fi
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen...
Ikävä kyllä Inkeri Hynysestä ei ole löytynyt henkilötietoja tai muutakaan tietoa. Hän ei ole julkaissut runokokoelmaa tai muutakaan kokonaista teosta. Yksittäisiä runoja voi olla julkaistuna muitakin, esimerkiksi lehdissä, mutta niiden löytämiseen ei ole kirjastoissa välineitä.
Leena Lehtolaisen kirjat ovat hyvin suosittuja. Uskoisin hänen olevan yksi lainatuimmista suomalaisista dekkarikirjailijoista. Siitä kertoo esim. se, että pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vuoden 2007 lainatuimpien aikuisten kirjojen luettelossa on viisi Lehtolaisen kirjaa (Viimeinen kesäyö, Rivo satakieli, Luonas en ollutkaan, Jonain onnellisena päivänä, Kun luulit unohtaneesi). Hänen kirjojaan myös varataan paljon kirjastoista: luettelossa Helmet-kirjastojen halutuin aineisto 12.3.2008 on kaunokirjallisuuden luettelossa Lehtolaisen Luonas en ollutkaan sijalla 14.:
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Lehtolaisen Kuparisydän-kirjasta on otettu useita painoksia: kymmenes painos ilmestyi vuonna 2007....
Kyseessä on englantilaisen Cicely Mary Barkerin (1895 - 1973) runo Lumikello (The Snowdrop Fairy), jonka on suomentanut Eila Kivikk'aho.
Runon loppu menee hiukan toisin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Talven kukkakeijut (1991) ja Kukkakeijujen kultainen kirja (1998).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://flowerfairies.com/the-snowdrop-fairy/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cicely_Mary_Barker
Tässä suoraan Kansalliskirjaston sivulta:Soitinyhtye Liisan peruskokoonpanoon kuuluivat seuraavat muusikot: Aaro Kurkela (harmonikka, vibrafoni, kellopeli), Raimo Roiha (piano, harmonikka), Esa Katajavuori (urut), Taisto Wesslin (kitara), Matti Bergström (sähköbasso), Ilpo Kallio (rummut). Yhtyeen taiteellisena johtajana toiminut Heikki Annala.https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000179902
