Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Valitettavasti tähän on todella haastavaa löytää vastausta. Tiedustelin asiaa k-kauppiasliitosta ja sieltä vastattiin ettei heillä ole tällaisia listoja. K-kauppoja pyörittävät yksityisyrittäjät ja vaihtelu on todella suurta. K-kauppiaita on tällä hetkellä yli tuhat ja viime vuonna aloitti 56 uutta yrittäjää. Mitään rekisteritietoja kauppiaista entisistä tai nykyisistä ei voi ulkopuolisille antaa.
Lähde: https://www.k-kauppiasliitto.fi/
Ainakaan alkuperäisissä Muumi-kirjoissa ei ilmeisesti kerrota, mistä Muumipappa on hattunsa saanut. Muumipapan urotyöt -kirjassa hattua ei mainita tai ole piirretty Muumipapalle tämän nuoruudessa. Hattu ei myöskään ole Taikurin hattu, samannimisestä kirjasta, vaikka se samalta näyttääkin. Kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kuitenkin mainitaan, että "Muumimamma oli maalannut [hatun] sisään "M.P.:lle omalta M.M.:ltasi"", mistä voisi päätellä, että hattu on ollut lahja Muumimammalta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 -hintaluettelon mukaan hintahaarukka on 10 eurosta 400 euroon riippuen setelin kunnosta. Numismatiikan ammattilainen osannee kertoa rahan arvon. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy linkkejä hinnan arviointiin: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Painettu Kauppalehti on luettavissa tällä hetkellä 24:ssä Helsingin HelMet-kirjastoista. Osassa kirjastoja on lehdille erillinen lukusali tai lukutila.
Kauppalehti Helsingin kirjastoissa.
Asig ja Esig ovat saksankielisiä lyhenteitä, jotka viittaavat rautateiden opastinjärjestelmän opasteisiin asemilta poistuttaessa ja niille saavuttaessa: Asig = Ausfahrsignal (lähtö-), Esig = Einfahrsignal (saapumis-).TF-Ausbildung.de - Startseite TF-Ausbildung.de - Weichenbereich
Ensimmäisenä voisi mainita Hämeenlinnan Taidemuseon edessä olevan veistoksen Vasikanjuottaja (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/kohdekortit/aukusti-veuro-vasikan…). Lisäksi kollegani muisteli, että Miina Äkkijyrkän peltilehmiä on ilmeisesti ollut jossain kohtaa esillä Riihimäen-Janakkalan seuduilla lähellä 130-tietä ja yksi hänen veistoksensa oli Farmari 2002-messuilla ja sen jälkeen Hämeenlinnan Fingridin pihassa. Toinen kollegani ehdotti, että jonkinlaisia lehmäveistoksia olisi ollut Hämeenlinnan Osuusmeijerin tai meijerialan oppilaitoksen pihalla, mutta näistä en löytänyt tietoa. 2000-luvulla Hämeenlinnassa on myös liikuteltu oransseja luonnollisen kokoisia lehmiä 8956118.jpg (1440×960) ja Hämeen Sanomat 2.12.2025.
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
On hankala arvioida, kuinka avoimia eri yritykset olivat vierailijoille. Lista kaikista tornien yrityksistä löytyy täältä - CNN.com Specials
World Trade Center - kompleksissa oli yli 430 yritystä. 30 000-50 000 ihmistä työskentelivät päivittäin torneissa ja 150 000 vieraili tai kulki niitten kautta. Vierailijat tulivat ostoksille tornien eri kauppoihin, syömään niitten ravintoloissa ja ihailemaan näkymiä - World Trade Center History | National September 11 Memorial & Museum (911memorial.org).
Etelätornin näköalatasanne koostui etelätornin 107. kerroksessa sijaitsevasta observatoriosta, jossa oli sisätila ja ulkotila katolla. Vuosittain täällä vieraili 1,8 miljoonaa ihmistä - World Trade Center Facts and...
Olisikohan kyseessä Rudolf Koivun satu Pitkänenäinen kuninkaantytär. Siinä prinsessan nenä kasvaa rangaistukseksi ilkeydestä. Satu sisältyy kokoelmaan Koivu, Rudolf : Rudolf Koivun satukirja / [koonnut Marja Kemppinen]. Otava, 1976. http://www.helmet.fi/record=b1346032~S9*fin
ja teokseen Meidän lasten elämää : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonnut] Aukusti Salo ; kuvittanut Rudolf Koivu. Otava, 1935. http://www.helmet.fi/record=b1065572~S9*fin
Satuhakemistoja Internetissä : http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
Måns Gahrton on kirjoittanut useampia nuortenkirjoja, jotka kertovat Evasta ja Adamista. Suomeksi niistä on ilmestynyt Eva ja Adam - ollako vai eikö olla yhdessä, Eva ja Adam - kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta. Kevään 2000 aikana ilmestyy kolmas kirja; Eva ja Adam, rakkaat viholliset. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Pasilan kirjavarasto on kaikkien Helmet-kirjastojen yhteinen seutuvarasto. Siellä olevia kirjoja voi varata Helmetin kautta kuten mitä tahansa kirjoja. Kirjat voit siis tilata omaan lähikirjastoosi. Poikkeuksen tekevät käsikirjastostokirjat, joita ei laitanata vaan niitä täytyy käydä paikan päällä lukemassa. Näitä käsikirjastokirjoja on toki vähän ja niiden tiedoissa lukee EI LAINATA. Näitä kirjoja voi pyytää Pasilan kirjastoon luettavaksi. Mainitsemiasi kirjoja voit ihan vapaasti tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Pasilan kirjavarastoon kuka tahansa voi päästä myös tutustumaan. Kirjavarastossa on avoimet ovat joka keskiviikko klo 15-19.
Lähteet:
Pasilan kirjavarasto. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-...
Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-...
Mikäli olet suorittanut 60 opintopisteen verran informaatiotutkimuksen opintoja (joko tutkintosi osana tai sen lisäksi), sinulla on pätevyys kirjastoalalle ja voit hakea esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on...
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....