Kyseessä lienee tv-sarja nimeltä H.C. Andersenin satuaarteet (tanskalainen alkuperäistuotanto "Det var engang..."). Sarjaa on esitetty Ylellä, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä kautta saatavilla.
Voit katsoa sarjan alkutunnuksen tästä Youtuben linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=jHws4G35yYo Siitä on nähtävissä, kuinka ensin lapset ja mies muuttuvat piirroshahmoiksi ja sen jälkeen olohuone muuttuu vaunuksi.
Sarjan IMDB-sivu: https://www.imdb.com/title/tt0459692/
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Kuvat on ilmeisesti otettu Skotlannissa Aberdeenin Aberdeen Beach -rannalla. Aitojen tarkoitus on pitää hiekka paikallaan.Ks. https://www.visitacity.com/en/aberdeen/attractions/aberdeen-beachAidoista: https://en.wikipedia.org/wiki/Groyne
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Kirjastojen mahdollisten remonttien tai muiden poikkeuksien vuoksi laina-ajat voivat toisinaan olla normaalia pidemmät, mutta yleisesti noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajasta riippumatta.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nimi ortodoksinen tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa oikein ylistävää (orthos = oikein, doxa = ylistää). Nimellään ortodoksinen kirkko haluaa viestittää, että se on itäisenä suuntauksena säilyttänyt oikeassa muodossa kristillisen alkukirkon apostolisen uskon.
Ortodoksien "oikein ylistäminen" liittyy siis ensisijaisesti alkukirkollisen perinteen korostamiseen ja siihen, että ortodoksinen kirkko katsoo jatkavansa alkukristittyjen jumalanpalvelusperinnettä.
Lähde:
Uskonnon käsikirja. Opintoverkko, 2009
Asiaa on selvitetty Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei tuntunut muistavan kyseisiä runoja. On mahdollista, että ne ovat peräisin jostakin koulun lukukirjasta tai lukemistosta.
Eräs kirjastolainen muisti Annika ja Maikki Metsäkedon levyttämän kappaleen "Ilman palkkaa" (alkup. Harlan Howard: No charge), joka muistuttaa tarinaltaan ensimmäistä runoa. Tämä on tosin vuodelta 1974, mutta se saattaa perustua johonkin vanhempaan tekstiin. Aiheesta on voinut kiertää vastaavia runoja tai versioita pitemmän aikaa.
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
Etsimäsi taidekirja voisi olla Juliet Heslewoodin Maalaustaiteen historiaa nuorille (julkaistu 1995, WSOY). Sen kannessa on Mona Lisa ja Van Goghin omakuva, mutta myös Benozzo Gozzolin muotokuva Lorenzo de' Medicistä. Tausta on valkoinen niin kuin muistat.
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
