Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Droonien lennättämistä koskevat samat ilmailualan säännökset kuin miehitettyjäkin lentoja. Teiden ja rautateiden yllä lentämistä mainitussa korkeudessa ei ole erikseen kielletty. Mahdollisen vaaran aiheuttaminen onkin sitten eri asia
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140930
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
Jaakko Salon Ilkamat-sarjaan säveltämä groove- ja soul jazz-tyylinen tai "go-go"-tyylinen musiikki ei koskaan päätynyt levylle asti. Tuohon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla julkaistiin kuitenkin joitain kotimaisia levytyksiä, joissa on samanlainen tunnelma, esim:
Jaakko Salo Orchestra: Koskis-à-go-go (Scandia, 1970)
Helmet -- Koskis à go go / Jaakko Salo Orchestra
Jaakko Salo Orchestra: Sauna-à-go-go (Scandia, 1972)
Jaakko Salo Orchestra – Sauna-À-Go-Go (1972, Vinyl) - Discogs
Jaakko Salon säveltämässä Uuno Turhapuro-elokuvamusiikissa on samanlaista Salo-Ilkamat-groovea.
Helmet -- Uuno on numero yksi! : Jaakko Salon musiikkia Uuno Turhapuro -elokuviin 1973-1998
Varhaisempaa Jaakko Salon tuotantoa TV-käyttöön on Amer-tupakan TV-...
Joukko kääntäjiä ja tulkkeja on koonnut Kääntäjämestarin kirjan, josta löytyy vastauksia moniin kääntämistä koskeviin kysymyksiin. Kirja löytyy verkosta: http://www.kaantajamestarinkirja.fi/
Kääntämiseen liittyvistä käytännön asioista kannattaa kysyä Kääntäjien ja tulkkien liitosta. Liiton sivuilla on myös paljon tietoa kääntämisestä: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
Englanniksi löytyi lähteitä, joiden mukaan 'refrigerated transport' olisi alkanut 20/30-luvulla Amerikassa, ja käytetty ensimmäiseksi jäätelöautoissa n. vuonna 1925. Englanniksi termi pakasteautolle olisi siis todennäköisesti refrigerator truck.
Keksijä tosin on todennäköisesti Frederick McKinley Jones, joka sai patentin suunnittelemalleen liikuteltavalle, ilmalla viilentävälle laitteelle kuljetusautoja varten vuonna 1939.
Lähteet ovat siis hieman ristiriitaisia, niistä ei saa selville, kumpi pitää paikkansa. Kenties 20-luvun jäätelöautot käyttivät erilaista jäähdytysmekaniikkaa, jota ei lasketa kyseisen termin alle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerator_truck
https://www.brightworkresearch.com/fourthpartylogistics...
Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
Joni Mitchellistä on suomeksi saatavilla kirja Joni Mitchell omin sanoin : lauluntekijän elämä (Nemo, 2015), Epe Heleniuksesta kertoo Timo Kanervan Epe : levymoguli (Johnny Kniga, 2021).
Suomimakkara ei ole tuotemerkki, vaan yksi perinteisen suomalaisen lenkkimakkaran nimityksistä. Moni valmistaja teki ja tekee tavallista lenkkimakkaraa tummapintaisempaa suomimakkaraa. Vahvimmin suomimakkara kuitenkin kytkeytyy forssalaisen Hakalan makkaratehtaan nimeen.
Jyrki Pöysän luonnehdinta suomimakkarasta käy lähes määritelmästä: "Nykyisen lenkkimakkaran edeltäjä halpana yleismakkarana oli pitkästä, luonnonsuoleen pakatusta kiekurasta asiakkaalle määrämittaan leikattu 'suomimakkara', 'hampparinkäyrä' tai 'halpamakkara'."
1950-luvun lopulle saakka lenkkimakkarasta puhuttiin yleisesti suomimakkarana. Vasta, kun makkaraa 60-luvun alkupuolella alettiin pakata keinosuoleen ja se sai nykyisen lenkin muodon, alettiin varsinaisesti...
Tiedustelin asiaa Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilöstöasioista vastaavalta palvelupäällikkö Hanna Martikaiselta, ja hän vastasi näin:
"Kirjastolaki asettaa minimitason. Kunnat määrittelevät itse tehtävien kelpoisuusvaatimukset sen pohjalta. Se, mitä vaaditaan riippuu luonnollisesti työtehtävästä. Jos tehtävässä edellytetään korkeakoulutasoisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja 60 op, tuo yhdistelmä olisi mahdollinen, mikäli ei erityisesti vaadita esimerkiksi yliopistossa suoritettuja aineopintoja."
Tämä vaikuttaisi siis olevan yhä tapauskohtaista, koska kunnat voivat määritellä kunkin tehtävän vaatimukset kirjastolain pohjalta itse. Kirjastoasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406?search%5Btype%5D=pika&…), joka...
Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
