Lassi Sinkkonen syntyi Viipurissa 1.4.1937 ja kuoli Helsingissä 3.2.1976. Hänen pääteosiaan ovat Sumuruisku (1968), Solveigin laulu (1970) ja Sirkkelisirkus (1975). Sinkkonen on kirjoittanut myös runoja.
Solveigin laulu on tv-näytelmäksikin muokattu proletaarisen perhe-elämän analyysi. Kertojana on Solveig, nuori tyttö, jonka tarinan kautta rakennetaan kuvaa kolmen työläissukupolven elämästä. Saara on Solveigin äiti, joka on kovan elämän takia katkeroitunut. Famu on Solveigin isoäiti, joka rakastaa, kun Saara ei osaa. Tarina sijoittuu sota-ajan Helsinkiin. Kirja on saanut Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon vuonna 1971.
Kirjan jatko-osa on Solveig ja Jussi (1973).
Lisätietoa saat lähteinä käytetyistä kirjoista
Koskela, Lasse: Suomalaisia...
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Olisikohan kuvaamanne hiirenloukku mallia, jossa mekanismi perustuu lankoihin, jotka hiiren on jyrsittävä poikki ruokahoukuttimen luo päästäkseen? Lankojen katketessa ansa laukeaa.
Kaksi edellä kuvattuun mekaniikkaan perustuvaa hiirenloukkumallia on kuvattu Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogin sivulla osoitteessa: http://kulperi.blogspot.fi/2015/02/karmiva-kuukauden-esine.html Samalla sivulla on esitelty myös useampi muukin loukkumalli mukaan lukien tunnetuin ja käytetyin metallijouseen perustuva malli.
Useille blogissa kuvatuille hiirenloukkumalleille on myönnetty aikoinaan patenttejakin, jotka ovat kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten vanhentuneet. Tarkempia tietoja loukkumalleista saa jutussa olevista linkeistä ja patenttien...
Ruisleipää voidaan tehdä joko hapanjuureen tai hiivan avulla, vaikka perinteinen ruisleipä onkin leivottu hapanjuureen. Hiivaa voi käyttää myös hapanjuuren apuna tai lisäksi. Alla linkkejä erilaisten ruisleipien ohjeisiin (Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, Kotikokki) :
https://www.martat.fi/reseptit/ruisleipa-ruislimppu-hapanleipa/
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/ruisleipa-2231
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31570/%22NOPEA%22%20RUISLEIPA/
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Hei,
Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella.
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko...
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Tähän kysymykseen on yllättävän vaikeaa löytää varmaa vastausta. En ole saanut käsiini kaikkia presidenttien elämäkertoja, eikä tällaista tietoa välttämättä niihin ole edes kirjattu. Yleisesti sentään taitaa olla tiedossa, että Urho Kekkonen syntyi Lepikon torpassa, joten hän ei ainakaan ole ensimmäinen sairaalassa syntynyt.
Jos lähdemme siitä tiedosta, että kotisynnytykset olivat yleisiä (n. 70 % kaikista synnytyksistä) vielä 1940-luvulla ja että sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden vasta 1940-luvun loppupuolella (Soinninen & Keski-Nisula), saattaa hyvinkin olla, että joko Tarja Halonen tai Sauli Niinistö ovat ensimmäisiä sairaalassa syntyneitä presidenttejä. Presidentti Tarja Halosen...
Ruotuväen 14/1988 artikkelissa "Numerotietoja puolustusvoimista" kerrotaan, että varusmiehen päiväraha oli vuoden 1987 lopussa 240 päivää palvelevilla 17 markkaa ja yli 240 päivän palvelusajalta 17,50 markkaa. Ruotuväen numero 17/1988 kertoo artikkelissa "Varusmiehelle markka lisää päivässä" puolestaan ilouutisen: joulukuun 1988 ensimmäisestä päivästä lähtien nykyisten ja tulevien varusmiesten rahat "riittävät paremmin kahvikuppiin ja tupakka-askiin", sillä päiväraha nousee yhdellä markalla 18 ja 18,50 markkaan. Vastaus on siis joko 17, 17,50, 18, tai 18,50 markkaa, riippuen kuukaudesta ja palvelusajan pituudesta.
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä...
