Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vastaus on, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Linkki koko vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitahan-mahtaa-tarkoittaa-rekan-peravaunu…
Suomeksi voit lukea Banksyn töistä Gianni Mercurion teoksesta A visual protest.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2470780?sid=5229528391Englanniksi Banksysta on enemmänkin aineistoa:Banksysta Helmetissä englanniksi
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva.
Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
Satu voisi kuulostaa Grimmin veljesten Hanhitytöltä, josta löysin kuvauksen aiemmasta vastauksesta. Siinä prinsessa ja kamarineito matkaavat toiseen valtakuntaan, jossa prinsessan on määrä mennä naimisiin kuninkaanpojan kanssa. Matkalla hovineito viekkaasti ottaa prinsessan paikan ja pakottaa prinsessan palvelijakseen ja perillä prinsessasta tulee hanhia paimentava tyttö. Väärä prinsessa muun muassa määrää prinsessan (puhuvan) hevosen pään katkaistavan ettei se kerro totuutta. Satu on julkaistu useissa Grimmin satujen kokoelmissa, mutta myös kuusiosaisessa punakantisessa Suuressa satukirjastossa (1980-82).Voisiko tämä olla etsimänne satu?Kollegani löysi kirjavarastosta seuraavat kokoelmat. Ehkä etsimänne on jompikumpi näistä:https://...
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei, valitettavasti ei voi tilata. Kysy kirjastonhoitajalta on tietopalvelu, ei kirjakauppa. Teos "Viluinen pingviini" on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1975 ja on kirjastoissakin kovin harvinaiseksi jo käynyt. Vuoden 2002 painosta löytyy kuitenkin ja esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta sitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Antikvariaateilla ei sitä juuri nyt näytä olevan tarjolla, joten omaksi ostaminen voi viivästyä.
Heikki Poroila
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
suositellaan, että ei käytettäisi nastakenkiä. Meillä on mahdollisuus ensimmäisen kerroksen palvelutiskistä pyytää kertakäyttöiset kengänsuojat tai oikeastaan sukansuojat, jotta voi liikkua ilman kenkiä talossa.
Suojelukoulun kunniamarssin / Kaasusuojelumiesten marssin sanat ja nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:Kuosa, M. (1963). Suojelukoulutuksen kolme vuosikymmentä: 1933-1962 : Kaasusuojelukoulu 1933-1952 : Suojelukoulu 1958-1962. Suojelukoulu.
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
