Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomessa jokaisella on lähtökohtaisesti sananvapaus, mutta sitä rajoitetaan monin tavoin lainsäädännön perusteella. Sananvapaudesta on säädetty perustuslain 12 §:ssä:
"Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan lainsäädännössä on säädetty rangaistavaksi lukuisia tekoja, jotka perustuvat tai voivat perustua julkaistun viestin sisältöön. Julkaistun viestin sisältöön perustuvista rikoksista säädetään rikoslaissa (1889/39), kuten esimerkiksi:
-...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo....
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Osa alkuaineista on metalleja, ja osa niistä on (luonnollisesti) radioaktiivisia. "Maankamarassa on radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä."1 Toisin sanoen, nämä eivät ole muuttuneet radioaktiivisiksi, vaan nämä ovat aina olleet radioaktiivisia.
Radioaktiivista hajoamista taas tapahtuu niissä aineissa, joiden atomiydin on epävakaa. Osa atomiytimistä on luonnostaan epävakaita, joten hajoamista tapahtuu luonnollisena prosessina.
Lainaukset ja lähteet:
1 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124926/stuk-opastaa-luonnon_radioaktiivisia_aineita_sisaltavat_materiaalit.pdf?sequence=1
https://sciencenotes.org/what-are-the-radioactive-elements/
https://www.thoughtco....
Ohessa "suomennos" merkinnöille p ja c:
p2012 = (first) publication in 2012 = äänite julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
c2012 = (first) copyright year 2012 = nuotti julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
Eeli Jaatinen. Hän on myös tehnyt kansikuvan. Eeli Jaatinen kuvitti myös Kuvan ja Sanan Lasten kuvalehti- julkaisua noihin aikoihin. Elma Aaltosen elämäntyöstä löytyy lisää tietoa kirjasta : Mattila, Annikki, Taivaan Isän puutarhuri : Elma Aaltonen 1913-1998. Helsinki : Suomen Lähetysseura, 2013 (Turenki : Jaarli)
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Kyseessä on todellakin kirjastojärjestelmämme ongelmakohta. Asiakas ei voi uusia lainaansa, jos nimekkeeseen kohdistuu yksikin varaus. Virkailijat voivat kuitenkin ohittaa tilanteen tarkistettuaan, että hyllyssä on riittävästi kappaleita varausta varten. Suosittelen, että otat yhteyttä johonkin Helmet-kirjastoon ja pyydät henkilökuntaa uusimaan lainasi, jos uusiminen ei muuten onnistu. Voit joko soittaa kirjastoon puhelimella, olla yhteydessä chatin kautta tai tietysti pistäytyä kirjastossa paikan päällä. Varaudu joka tapauksessa kertomaan kirjastokorttisi numero.
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Tiussa sijoittuu pääosin Saimaan seudulle. Tämän enempää nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
On olemassa monia eri työehtosopimuksia tästä asiasta.
KVTES. Ks. mm. luku 3 Työaika
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
