Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Daisy-äänikirjat kuuluvat Celia-kokoelmaan. Celiaa tuottaa Helsingissä sijaitseva Celia-kirjasto. Celia-kirjastossa on tällä hetkellä saatavissa yli 45000 äänikirjaa. Levyt ovat ns. Daisykirjoja eli cd-rom muodossa. Oulun kirjasto hankkii Celia-äänikirjoja lainattavaksi asiakkailleen suppeahkon kokoelman.. Celia-äänikirjoja voi kuunnella myös sovelluksella, jonka voi ladata puhelimeen tai tablettiin. Tunnukset sovellusta varten saa kaikista Oulun kirjastoista. Celia-kokoelma on tarkoitettu lukemisesteisille. Lukemiseste voi olla esim. näköön, motoriikkaan, muistiin tai ikään liittyvä. Lukemisesteitä voi olla moninaisia. Jos miettii täyttyykö perusteet Celian käyttöön, niin kannattaa kysyä kirjastosta. Kirjaston...
Helmet-haussa voit tutkia valikoimaamme kuuluvia kauhunovelleja ja -tarinoita hakusanayhdistelmällä "kauhukirjallisuus novellit"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skauhukirjallisuus%20novell…
Myös Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa on runsaasti esittelyjä kauhunovellikokoelmista https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kauhutarinoita
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Kirjan "Uusi Aadam" takakannessa kuvaillaan kirjaa näin:
Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa herkästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani. Vakuuttavasti se täydentää kuvaa Hämäläisestä intensiivisen psykologisen proosan mestarina. Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuteen ja vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.
Lisää tietoa Helvi Hämäläisestä kirjailijana voit etsiä vaikkapa...
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Mihail Hodorkovski vieraili Helsingissä 25.2.24. Hän osallistui tapahtumaan, jonka järjesti Suomen venäjänkielisten demokraattinen yhteisö.
Voit katsoa Yle Areenasta saman päivän Ylen uutislähetyksen, jossa aiheesta kerrotaan:
https://areena.yle.fi/1-66615047
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Asia on askarruttanut pelaajia, ja siitä löytyy jonkin verran keskustelua verkosta. Ilmeisesti vastaus voi riippua pelistä, sienen tyypistä ja pelaajan sijainnista.
Esimerkiksi ensimmäisessä Super Mario Bros -pelissä supersieni liikkuu oikealle. Super Mario Bros. 3 -pelissä sienen suuntaan pystyy vaikuttamaan lyömällä kysymyslaatikkoa joko oikealta tai vasemmalta.
Kuitenkin muut sienet, ja sienet muissa peleissä voivat käyttäytyä eri tavalla, ja lähteä esimerkiksi satunnaiseen suuntaan. Silläkin voinee olla vaikutusta, millä laitteella peliä pelaa.
Lisätietoa supersienestä: https://mario.fandom.com/wiki/Super_Mushroom
Kysyin tätä Kaukopalvelultamme. He vastasivat:"Artikkelikopiot saa usein jo samana päivänä Vaarista, jos siellä on ko. kirja tai lehti hyllyssä. Ne tulevat siis sähköisinä."Asiakkaille kopiot toimitetaan paperisina. Siksi kopioiden saapuminen vie noin 2-6 päivää. Kaukopalvelu tulostaa kopiot ja ne lähetetään kirjaston varauskuorman mukana haluttuun kirjastoon. Kuormat kulkevat vain arkisin. Omatoimikirjastosta kopioiden saaminen voi olla hankalaa.
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
Kirjastot eivätkä muutkaan tahot saa tietosuojasyistä tallentaa asiakkaiden lainatietoja.
Monissa kirjastojärjestelmissä on nykyään mahdollista asiakkaan itse asettaa lainahistorian tallennus päälle. Lainatietojen tallennus alkaa siitä eteenpäin, kun tietojen kerääminen sallitaan eli nykyiseen ongelmaasi tämä keino ei enää ole avuksi. Se on kuitenkin jatkossa kätevä tapa tarkistaa, mitä on tullut luettua tai kuka sen hyvän kirjan kirjoittikaan.
Lainahistorian kerääminen sallitaan verkkokirjastossa. Ratamo-kirjastojen verkkokirjastossa kyseinen kohta löytyy Omat sivut -valikon alta kohdasta Omat tietoni. Sieltä voi laittaa raksin ruutuun "Salli lainahistorian kerääminen". Lainahistoriaansa pääsee tutkimaan Omat sivut -...
Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013...
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä...
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin...
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Ainakin Bram Stokerin kerrotaan luonnehtineen Draculaansa liiallisen rapuillallisen jälkeisen painajaisunen inspiroimaksi. Stoker tosin sanoi tämän mitä suurimmassa määrin leikillään.
Jim Steinmeyer, Who was Dracula? : Bram Stoker's trail of blood
