1970-luvulta lähtien on saatu kuvaa ja mittaustuloksia satelliittien välityksellä, niin valkoiset kartoittamattomat alueet ovat hävinneet. 2000-luvulta lähtien tulivat internetpohjaiset kartat ja satelliittikuvat myös kaikkien saataville NASA:n poistaessa GPS-signaalilta siviilihäirinnän sekä julkaisi samalla laajan satelliittikuva-aineiston.Pitää kuitenkin todeta, että merten pohjista on kartoitettu vasta murto-osa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartoitushttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kartografian_historiahttps://tieku.fi/luonto/meri/merten-google-earth-merenpohjan-kartoitus-…
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Janette on englantilainen muunnelma nimestä Johanna. Muita muunnelmia ovat Jane, Janet, Janetta. Johanna on Johanneksen sisarnimi ja merkitsee "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen. Janette otettiin Suomen amanakkaan v. 2000.
Nimiasioissa kannattaa käyttää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Kirjoita hakuruutuun sanat johanna etunimet. Sieltä löytyy monenlaista kivaa lisätietoa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjastokortin saa käymällä henkilökohtaisesti jossakin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Henkilöllisyys on todistettava, joten ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Tällä hetkellä seuraavat Robertinon äänitteet ovat lainattavissa eri kirjastoista:
cd-levy "Kaikki parhaat : kultaiset vuodet" (Zonet, 2003)
cd-levy "Un amore cosi grande" (Butterfly Music, 1992)
lp-levy "Romantica" (Bluebird Music, 1983)
lp-levy "Canciones Napolitanas" (Ediciones Sonoras, 1974)
Äänitteiden saatavuuden voi tarkistaa esimerkiksi Finnasta (https://www.finna.fi/). Äänite on mahdollista tilata kaukolainaksi, jos omassa kirjastossa ei sitä ole.
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Kysytty Riku Rassi -strippi julkaistiin V8-lehden numerossa 3/2000. Tämä ja muita lehtivuosikertoja on Oulun kaupunginkirjaston varastossa.
Tässä on linkki lehden v. 2000 kolmosnumeroon, jonka kautta siitä voi tehdä varauksen Outi-verkkokirjastossa. Varatessa tulee kirjautua oman kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,...
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä sain suomenkielisistä lähteistä muutamia osumia haulla electuarium. Tällaisista alan julkaisuista kuin MDS ja Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti löytyvät seuraavat kuvaukset:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915099?term=Electua…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/915222?term=electua…Niissä käytetään suomeksi sanaa sose. Usein teksteissä käytetään kuitenkin sanaa electuarium. Artikkeleista käy myös ilmi, että lääkesoseisiin on sekoitettu hunajaa pahan maun peittämiseksi.Kokoelmissamme olevista lääketieteen tai latinan sanakirjoista sanaa ei löytynyt.
Runon nimi on Kirjastokoira Kirjalainen. Se löytyy ainakin vuonna 1979 ilmestyneeltä lastenlaululevyltä Täti Monika. Sanoittajaksi on merkitty E. Mäkinen.
Ihan kulmahiomakonetta ei löydy, mutta jonkinmoisia hiomakoneita voisit kyllä lainata
Ison omenan ja Tapiolan kirjastoista.
Isossa omenassa on Ryobi-merkkinen käsihiomakone RPS80-G 80 Wattia ja Ryobi-merkkinen epäkeskohiomakone ROS310-SA20 310 Wattia.
Tapiolasta löytyvät Makita epäkeskohiomakone - Ammattikäyttöön tarkoitettu epäkeskohiomakone erilaisten pintojen hiontaan. Nopea ja tehokas 360° kääntyvä apukahva. Kirjasto tarjoaa koneen käyttöösi, mutta asiakkaan on hankittava itse hiomapaperi. 14 vrk laina-aika.
sekä Makita tasohiomakone - Tasohiomakone hiljaisella käyntiäänellä ja hyvällä tärinävaimennuksella. Hyvä käsiteltävyys rungon muotoilun ja kumipinnoitteen ansiosta. Asiakkaan on itse hankittava...
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden läheisten on mahdollista saada apua ja neuvontaa tilanteeseensa useilta tahoilta.
Puhelinpalvelu Nollalinja on tarkoitettu paitsi lähisuhdeväkivallan osapuolille, myös heidän läheisilleen. Soittaminen on maksutonta ja soittaa voi mihin aikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Lisätietoa palvelusta saat osoitteesta www.nollalinja.fi
Neuvoja ja linkkejä auttaviin tahoihin löytyy myös Nettiturvakodin sivustolta:
https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-laheisille/
Väestöliiton sivuilta löytyy listaus tahoista, jotka auttavat lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/apua-uhreille-ja-tekijoille/
Myös Naisten...
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
Kyllä löytyy. Tässä muutamia Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) uusimpia cd-levyiltä kuunneltavia:
- Pieni iso koodinmurtaja / käsikirjoitus Tapio Ranta-aho ; musiikki Joonas Almila
- Narnian viimeinen taistelu / C.S Lewis
- Velho ja leijona / C. S. Lewis
- Harry Potter ja Azkabanin vanki / J. K. Rowling
- Taru sormusten herrasta. 1, 2 ja 3 / J. R. R. Tolkien
- Artemis Fowl : tehtävä pohjoisessa / Eoin Colfer
Monet fantasiakirjat ovat aika paksuja, esim. Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta. Lyhimpiä ylläolevista ovat Pieni iso koodinmurtaja (1 cd-levy) ja Narnian viimeinen taistelu (2 cd-levyä).
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kuunneltavasta fantasiakirjallisuudesta valitsemalla hausta sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun...
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
