Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta on kirjoitettu hyvin paljon ja monipuolisesti, keskittyen erilaisiin asioihin ja näkökulmiin. Tässä olisi vinkkilista muutamista tietokirjoista, mitkä kertovat yleisesti kyseisistä sodista: Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, kirj. Ian Westwell (2014)Ensimmäinen maailmansota valokuvina, kirj. J. H. J. Andriessen (2009)Euroopan historia. Pimeyden aika : 1900-1945, kirj. Karsten Alnæs (2007)Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)Toinen maailmansota väreissä : 1939–1945 uudessa valossa, kirj. Anders Frankson & Niklas Lindblad (2025)Toisen maailmansodan suuret taistelut, toimittanut Chris Mann (2017)Toinen maailmansota, kirj. Antony Beevor (2015)Toinen...
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
Hei!Varsinaista kuvaa en onnistunut löytämään, mutta ehkäpä jossain Erkki Tanttua käsittelevissä julkaisuissa saattaisi kuva tulla vastaan. Tein siis tiedonhaun Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin Vaski-verkkokirjastossa aihehaulla "Tanttu, Erkki". Hakutulokset löytyvät klikkaamalla oheista linkkiä: (Aihe:tanttu erkki) | Hakutulokset | Vaski-kirjastot (finna.fi).Esimerkkejä hakutuloksesta:Tanttu, Erkki: Mies ja nainen : Erkki Tantun sananparsikuvituksia. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.Tanttu, Juha: Isä piirtää : Kuvia Erkki Tantun elämästä. Helsinki, Otava, 1990.Tanttu, Markku: Kuvittanut Erkki Tanttu : kertomus elämäntyöstä. Helsinki, Markku Tanttu, 2016.
Jumala ompi linnamme (virsi 170) on alunperin uskonpuhdistaja Martti Lutherin virsi. Oletetaan, että se on syntynyt vuonna 1527, Ensimmäisen kerran sen on suomentanut Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Virsi ei liity alunperin mihinkään konkreettiseen sotaan. Virsi on psalmivirsi, sen alku on pasalmista 46. Virsi on myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin henkilökohtainen taisteluvirsi. Vaikka Martti luther ehkä ajatteli virren kuvaavan henkistä taistelua ja "vanha vainooja" oli sielunvihollinen, virttä on käytetty myös tunntelman nostajana sodassa. Tiedetään, että sitä laulettiin 30-vuotisessa sodassa. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf oli sen kuuluisin laulaja. Suomessa Jumala ompi linnamme -virsi on saanut kansallisen...
Modernismia ja modernistisia kirjailijoita luetellaan esimerkiksi Wikipediassa, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modernismens_litteratur, Litteraturhistoria.se:ssä, https://litteraturhistorien.se/modernismen.html
ja modernimin kuvausta Lärare, Litteraturhistoriassa, https://larare.at/svenska/moment/litteraturhistoria/modernismen/moderni…
sekä kirjoissa
Svenska författare / Palmqvist, Arne ; Grandin, Odd 1967
Svensk litteraturhistoria / Tigerstedt, E. N.
Harry Martinson Aniaraa on kuvattu avaruusrunoelmaksi, joten sen miljöö ei ole rinnastettavissa Kilpeen tai Joyceen, mutta jotain samankaltaista siinä kuitenkin on, https://www.risingshadow.fi/library/book/2464-...
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
Kyseessä voisi olla Michael Hoeyen Hermux Tantamoqin seikkailuja -sarja, josta on ilmestynyt suomeksi kolme osaa:Hetki lyö hiirelle (2002)Hiekkaan haudattu (2003)Esirippu aukeaa (2005)Sarjan neljättä osaa Time to Smell the Roses (2007) ei ole julkaistu suomeksi.
Suomen kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavissa tallennetta Ernst Lubitschin elokuvasta Kauppa kulman takana (The Shop Around the Corner, 1940).
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_643950
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi 28.06.2009. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Antrean kalaverkon ikä määriteltiin hiilen radioaktiivisuustutkimuksella, C14-tutkimuksella, joka antoi ajaksi n.7300 eKr. Kysessä on suolöytö. Suohon tai veteen joutuneina hyvinkin hauraat esineet ja orgaaniset aineet saattavat kestää häviämättä tuhansia vuosia.
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Mörkö-sana esiintyy jo Daniel Jusleniuksen toimittamassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus -sanakirjassa vuodelta 1745.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_88ca664ece64c47f86a8894e01d55d41&word=m%C3%B6rk%C3%B6
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]