Mainitsemasi esimerkit olivat nuortenkirjoja. Toivottavasti aikuisten kirjatkin käyvät. Tässä joitain esimerkkejä: Havaste, Paula : Kaksi rakkautta. Gummerus, 2012. – Perheenäiti jatkaa opintojaan sodan aikana Helsingin yliopistossa. Epäsovinnainen rakkausromaani. Laulajainen, Leena : Maria ja taikalyhty : romaani nuoreta Maria Jotunista. Tammi, 2011. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuosiin sijoittuva nuortenromaani. Nuori Maria Jotuni opiskelee Helsingin yliopistossa saatuaan vapautuksen sukupuolestaan. Kirjailijan ura on alussa.Hämeenanttila, Virpi : Suden vuosi. Otava, 2003. – Nuori nainen opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Elämää varjostaa sairaus, epilepsia. Rakkaus naimisissa olevaan runouden...
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
Etsimäsi Akvarium-yhtyeen esittämä kappale ”Gorod zolotoi” (Город Золотой ) sisältyy Akvariumin CD-levyyn ”Grand collection. Tšast 2” vuodelta 2008. Levyä on yksi kappale HelMet-kokoelmissa. Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa oleva Akvariumin LP ” AQUARIUM ENSEMBLE AKVARIUM” on vuodelta 1986, eikä sen sisältöä ole luetteloitaessa ”avattu” tietokantaan. Levy pitäisi siis tilata nähtäväksi, jos haluaisi tarkistaa, mitä kappaleita se sisältää.
Jos äänitteen kappaleita ei ole erikseen luetteloitu kirjastotietokantaan, ne eivät näy sen paremmin virkailijoille kuin asiakkaillekaan. Nykyisin äänitteiden luettelointitietoihin merkitään yksittäiset kappaleetkin, joten äänitteet löytyvät helposti kirjastotietokannasta kappaleen nimen...
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Helmet-kirjastoissa kotikirjastoksi merkitään yleensä lähin kirjastojen toimipiste, mutta se voi olla muukin toimipiste, jota ensisijaisesti käytät.
Kotikirjastolla on asiakkaalle merkitystä silloin, kun tekee itse varauksia Helmetissä. Noutokirjastoksi tulee tällöin automaattisesti asiakkaan tietoihin merkitty kotikirjasto. Jos hän haluaa noutaa varauksen jostain muusta Helmet-kirjastosta, voi vaihtaa noutokirjaston pudotusvalikosta mihin tahansa muuhun kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten, edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Lisätietoa tästa löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/page/804EE080-A8EF-403A-80AC-CCB0AD6A2074.aspx
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Marjo Kuula on toimittanut J.H. Erkosta elämäkerran : Sydämeen luettavaksi : J. H. Erkon elämäkerta (2018).
Runoilija Maaria Leinosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, enkä valitettavasti onnistunut löytämään muitakaan teoksia, joissa käsiteltäisiin hänen elämäänsä.
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Voisikohan kyseessä olla Elina Aron Hattulan perheestä kertova kirjasarja? Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991).
Taikatempuntie 5:n esittelytekstissä kerrotaan näin: Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu huimiin seikkailuihin pihan lasten kanssa. Muut lapset eivät oikein usko Millin lupaamaan jäätelöpuuhun, mutta he eivät vielä tunnekaan Hattulan perhettä..."
Elina Aro Kirjasampo-sivustolla: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938753191#.VWK…
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä...