Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Ikävä kyllä emme osaa täältä kertoa, mitä kunkin kirjaston poistomyynnissä on tarjolla. Poistomyyntien idea on, että asiakkaat voivat tehdä niissä löytöjä. Emme ota vastaan tilauksia myytävistä kirjoista, emmekä myöskään laadi myyntilistoja.
Musiikkikirjoja kannattaa käydä etsimässä kirjastoista, joissa on paljon musiikkiaineistoa (esim. Kirjasto 10, Töölö tai Itäkeskus). Mainitsemasi nimet ovat kyllä niin suosittuja, että niihin liittyvää materiaalia voi olla hankala löytää.
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Kyseessä on Satu Salminiityn Mutta-runo. Se löytyy Salminiityn esikoiskokoelmasta Aikataika (WSOY, 1981).
En minä mikään noita ole
minä olen menninkäinen, joka kompastelee
metsässä ja itkee kaarnan sisään
sen nestemäisen sielun
– tahmea mahla minä olen
mutta kömpelyyteni virtaa puissa
kuin ihme
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!
Aiheesta on kirjoittanut professori Juhani U.E. Lehtonen Vapaussoturi-lehdessä 1996. Hänen artikkelinsa mukaan valkoinen väri juontaa jo Ranskan vallankumouksesta, jolloin valkoinen hahmottui punaisen ideologiseksi vastaväriksi, olihan kyseessä Bourbonien hallitsijasuvun vaakunaliljan väri. Venäjällä kumouksen tekemiseen ja vastustamiseen liittyvä värisymboliikka tunnettiin, ja ajatus valkoisesta punaisen vastavoimana levisikin Suomeen Venäjältä.
Jo suurlakon ajalta tuttu punainen tuli Suomessa käyttöön varhemmin, vastavoiman nimen ollessa ensin hakusessa, mutta Suomessa olleet venäläisjoukot ottivat käyttöön kotimaastaan tutun valkokaartien käsitteen, ja nimitys levisi nopeasti molempien osapuolien käyttöön.
Suomalaista värisymboliikkaa...
Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag…
Kyseessä on varmaankin Banerjee-Louhijan vuonna 1999 ilmestynyt romaani Valon kantaja. Sitä on tällä hetkellä saatavilla useassakin kirjastossa, osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/ voit tarkistaa mistä kirjastosta saat sen itsellesi kätevimmin.
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Hei!
Tiedustelin asiaa Suomenlinnan matkailuneuvonnasta (https://www.suomenlinna.fi/), ja sieltä vastattiin näin:
Traktori tosiaankin on Suomenlinnan eniten käytetty moottoriajoneuvo, tarkemmin sanottuna vielä kunnallistöihin (esim. tien kunnossapito ja lumenpoisto) käytettävä Wille-koneperheeseen kuuluva traktori.
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Tätä tarinaa ei löytynyt. Tonttukuninkaan kuolemasta löytyy tarina, jossa metsästäjä ampuu vahingossa tonttukuningas Kyrien. Tästä syystä ennen avuliaat tontut katoavat eikä heitä enää nähdä, https://www.verhalenbank.nl/items/show/51277. En löytänyt tarinaa mistään käännettynä.
Tonttukirjoja löytyy kyllä
Tonttu : tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997
Pienet voisivat pitää Rudolf Koivun kauniisti kuvitetuita saduista, niiden joukossa Tonttukuninkaan 400-vuotispäivä,
Rudolf Koivun satukirja. Otava 1976
Peikon lahja : pohjoismaisia satuja ja tarinoita. Kansankulttuuri 1965 löytyisi Turun linnan tontusta tarina.
Kivoja kuvakirjoja tontuista esimerkiksi...
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Kannattaa tulla selvittämään asiaa kirjastoon.
Joskus kirja unohtuu lainausautomaatin viereen, joskus lainaustiskin kulmalle ja joskus kaveri lainaa toisen kortilla tieten tai vahingossa.
Toivottavasti kirjaston työntekijät kuitenkin huomaavat tällaiset virheet tiskiltä lainatessa ja osaavat korjata ne.
Kuitin tieto saattaa siis olla onneksi virheellinen ja lainassa on vain ne kolme haluttua teosta.
Hei.
ePassi näkyy olevan sähköinen maksutapa palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Etupäässä käytössä on mobiilisovellus ja varauksin maksu puhelinnumerolla ja verkossa. Myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluita voi maksaa mm. ePassilla, mutta ei tässä yhtälössä oikein kirjastolla ole mitään roolia: kurssi maksetaan siis suoraan kurssin järjestäjälle ensisijaisesti paikan päällä, jos he ovat rekisteröityneet ePassin käyttöpaikaksi.
Lähteet
epassi.fi, maksutavat
Helsingin kaupunki. Kulttuuri ja vapaa-aika. Maksut
Voisiko kyseessä olla itävaltalaisen Alois Theodor Sonnleitnerin (oik. Alois Tlučhoř) vuonna 1957 julkaistu nuortenromaani Salaisen rotkon lapset. Toini Havu kuvaili teosta Helsingin Sanomien kritiikissä 21.12.1957 lyhyesti näin: "Salaisen rotkon lapset kertoo kekseliäistä lapsista, jotka yksin ja avuttomaksi jääneinä pystyvät elämään yksinäisessä vuorenrotkossa ja ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä alkukantaisin keinoin." Tapahtumat sijoittuvat noin vuoteen 1680. Kirjasammossa romaanin aihepiiriksi on merkitty noitavainot.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub3b379cf-89e7-4e7b-8319-4…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei enää ole. Ainoastaan Vanamo-kirjastojen Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta näyttäisi löytyvän yksi...
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Keskiajalla kirjoitettuja runoja löytyy kokoelmasta Tuhat laulujen vuotta (82.2). 1100-luvulla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen runoja on koottu kokelmaan Hildegard Bingeniläinan : hengähdä minussa vihanta henki (24.11).
Musiikkiosastollamme on keskiajan musiikkia, joista joihinkin LP- tai CD-levyihin liittyy laulujen sanat. Esim Troubadour songs and medieval lyrics (LP 78.912).
Keskiaikaa käsitteleviä kirjoja on todella runsaasti. Niistä on poimittavissa avioliittoon liittyviä tapoja, monista löytyy tekstejä, jotka saattaisivat sopia kysymääsi tilanteeseen. Esimerkkeinä Päivi Setälä: Keskiajan nainen (32.3), Keskiajan kulttuurihistorian lukukirja (91.6), Llitzen: Keskiajan kulttuurihistoria (91.6) ja Ihmeiden peili : keskiajan...
