Sunnuntaiaamuna 24.2.1980 Rytkönen oli kaatunut portaissa kotonaan Bonnissa, saanut iskun päähänsä ja kuollut saamiinsa vammoihin.
Lähde:
Rytkönen kuoli Bonnissa. – Aamulehti 25.2.1980
Kirja on huonokuntoisena hävitetty, eikä sitä valitettavasti enää Helmet-kirjastoissa ole. Halutessasi voit pyytää kirjan lainaan kaukopalvelun kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helmet-kirjastojen halutuimmat -listaus on ollut korona-ajan ja siitä johtuvien kirjastojen sulkemisten takia tauolla, mutta sitä on luvattu jatkaa lähiaikoina.
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa useat kirjastot ovat tilanneet kysymääsi kirjaa, mutta sitä ei ole vielä toimitettu. Yleensä kirjastoon saadaan kirjat vasta vähän jälkijunassa kirjakauppoihin verrattuna. Kirjat kun täytyy muovittaa, luetteloida ja tehdä kaikki muut toimet, joiden jälkeen se on lainattavassa kunnossa.
Hankinta-asioita tunteva kollega arveli, että kysymäsi kirjan saapumisessa voi kestää vielä pari viikkoa, huonossa tapauksessa kauemminkin. Uusien kirjojen saapumisesta on uhkarohkeaa luvata mitään varmaa, koska ne toimittaa kirjaston ulkopuolinen taho. Kannattaa kuitenkin seurailla säännöllisesti HelMet-haulla, milloin kirja ilmestyy sinne ja on siten varattavissa.
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
HSähkökäyttöisiä kodinkoneita oli vuosisadan alussa yllättävän vähän. Vuonna 1910 laitteita oli kaiken kaikkiaan vain 13 kappaletta. Tämä tieto on Vuokko Lepistön kirjasta Joko teillä on primuskeitin? – kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle (s.105).
Lisää tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä saat esim. Oiva Turpeisen teoksesta Energiaa pääkaupungille – sähkölaitostoimintaa Helsingissä 1884-1984, jonka tietoihin Lepistökin tukeutuu. Molempia kirjoja näyttää olevan paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa - tarkemman sijainnin voit tarkistaa lähikirjastostasi tai Netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Onnea tietovisaasi!
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
Kyseessä voisivat olla Mikael Niemen teokset Kirkon piru (Alfabeta, 2002) ja Verenimijät (Alfabeta, 2003).
Lisätietoa esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc017f826-6386-4dd1-a6da-8…, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12352.
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
Kannattaa tutustua teokseen Westney, William: The Perfect Wrong Note : learning to trust your musical self. Useiden arvioiden mukaan tämä teos sisältää merkittäviä näkemyksiä aiheeseen. Kirjoittaja on musiikin professori ja pianisti.
Teostiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/tuni.992392606905973?sid=3469027336
Arvioita:
Goodreads https://www.goodreads.com/book/show/27585.The_Perfect_Wrong_Note
Tommy's Piano Corner: https://tommyspianocorner.com/the-perfect-wrong-note-review/
Toinen kiinnostavalta vaikuttava kirja on Saija Laukan toimittama kokoomateos Virheen mahdollisuus, jonka artikkelit käsittelevät virheistä oppimisen mahdollisuuksia draamamenetelmien näkökulmasta.
Katso sisällysluettelo täältä: https://jyu.finna.fi/Record...
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa, osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml on hyvä sivu Marita Hauhiasta, sivulta löytyy myös hänen sähköpostiosoitteensa.
Helpoimmillaan e-kirja syntyy tekemällä käsikirjoituksesta pdf.-tiedosto tai ePub.-tiedosto, jota voi jakaa eteenpäin. Tässä on yksi opas, joka neuvoo e-kirjan itsenäisestä julkaisemisesta. Kirjoita oma e-kirja, tekijä Tiia Konttinen. https://www.tiiakonttinen.fi/wp-content/uploads/2017/02/krjtakrj17.pdf
Tässä myös sivusto, jolla kerrotaan paljon e-kirjan tekemisestä: E-kirjan ABC: Kaikki mitä sinun pitää tietää e-kirjoista ja niiden kirjoittamisesta, tekijä Pekka Mattila https://www.digivallankumous.fi/e-kirja/
Oman e-kirjan jakelua voi tehdä esimerkiksi Campwire -alustan avulla, jota suositeltiin parissa e-kirjojen tekemiseen opastavalla sivustolla. https://www.campwire.com/fi/ebooks
Omakustanteen julkaisua suunnittelevan...
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966).
Kirjastoissa on yleensä joku senioripalveluihin, ikäihmisten palveluihin tai esteettömyyteen liittyviä asioita hoitava kirjastolainen. Luullakseni ei kuitenkaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet ikäihmisten kanssa toimimiseen. Mukana on ihmisiä kirjastolan perustutkinnosta korkeakoulututkintoon.
Tukea toimintaan haetaan alueellisista ryhmistä, joissa voidaan keskustella palveluiden kehittämisestä ja kunkin kirjaston käytännön työstä.
Finna haku löytää muutaman senioreiden kirjastopalveluihin liittyvän tutkielman. Esim. Nousiainen Katri: Kirjastopalvelut ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä : Esimerkkinä kirjallisuusteemaiset muistelutuokiot Finna.fi
Google scholar haulla saa näkyviin lisää tutkielmia. esim. Katri Nousiainen:...
Kyseessä on Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Tangoserenadi. Se alkaa sanoilla "Tangoserenadi päätti illan, kotiin sinut saattaa sain". Sen levytti ensimmäisenä Eino Grön vuonna 1961. Kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet myös esimerkiksi Reijo Taipale ja Rainer Friman.
Kappale YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=vnIZUilOK6c
Suomen kansallisdiskografia: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4604695?sid=2940345645
Tammipelin oppaita ei juurikaan näytä löytyvän. Ainoastaan Laskerin Chess and Checkers : the Way to Mastership näyttäisi siltä, että siinä saattaisi olla shakin lisäksi tammen strategioita. Laajemmin lautapelejä käsittelevissä kirjoissa voi löytyä vinkkejä myös tammeen, esim. Kurki-Suonio: Kaikki pelissä tai Toukomies: Pelien maailma. Myöskään laajempi haku lähes koko Suomen kirjastot kattavasta finna.fi palvelusta ei löydä asiasanalle "tammipeli" (kirjoihin rajattuna) muuta osumaa kuin tuon Laskerin kirjan.
Internetistä tammen strategioita voi hakea esim. hakusanoilla checkers strategy.
