SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Kansalliskirjasto on digitoinut valtaosan Suomessa vuosina 1771-1909 ilmestyneistä sanomalehdistä ja ne ovat luettavissa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Sivulta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=… löytyy luettelo lehdistä ja linkit lehtien numeroihin. Sivun yläreunasta löytyy myös linkki hakutoimintoon. Aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1900-luvun lehdillä, mutta uudempien lehtien kohdalla toimintaa rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus raukeaa vasta 70 vuotta tekijän (eli artikkelien kirjoittajien) kuoleman jälkeen. Näin ollen uusia lehtiä ei voida tuoda vapaasti verkossa luettaviksi.
Tampereen kaupunginkirjastolla on käytettävissään useita tietokantoja (esim. Suomen Media-arkisto, ePress...
Aihepiiriin liittyviä romaaneja on vuosina 2000-2019 julkaistu niin paljon, että niiden luetteleminen tässä on mahdotonta. Kirjojen lajityypitkin vaihtelevat dekkareista viihteeseen ja vakavampaan pohdiskeluun. Tässä joitakin esimerkkejä ja lisäksi ohjeita siihen, miten voit hakea lisää kirjoja PIKI-verkkokirjastosta.
Rikosromaaneja:
Ekberg, Anna: Uskottu nainen (2019)
Ravilo, Hilkka: Kuolleet lehdet (2006)
Romanttista viihdettä:
Keyes, Marian: Naura, Claire, naura! (2000)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (2014)
Vuori, Kristiina: Elinan surma (2018)
Muuta kaunokirjallisuutta:
Coelho, Paolo: Uskottomuus (2014)
Huilaja, Janne: Kanootti (2018)
Marttinen, Annamari: Mitä ilman ei voi olla (2016)
Hämeen-Anttila, Virpi...
1. Olisiko kyseessä Keijo Karjalainen? Hän on toiminut ulkoministeriössä ja kirjoittanut ontuvien vitsien käsikirjan "Puujalalla koreasti" (Ajatus 2008):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
Hän on kirjoittanut myös kirjan "Politiikkaa Asterixin maailmassa" (Ajatus 2006):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1865017?lang=fin
2. Tämä olikin hankalampi kysymys, sillä ulkoministeriön entisiltä työntekijöiltä on ilmestynyt useita muistelmateoksia. Näitä on listattu ulkoministeriön sivuilla. Ehkä etsimäsi teos löytyy listalta:
https://um.fi/lahdeaineisto
Kasvojentunnistusteknologia on mainittu uhkakuvana ja mahdollisena rajatarkastuksen työkaluna joissakin Maanpuolustuskorkeakoulun vanhemmissa opinnäytetöissä.
Eklund, S. (2020). Tracking trajectories in cyberspace to discover early warning signals. Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Henttonen, S. (2015). Rajatarkastusprosessin automatisointi ja siinä hyödynnettävä henkilötunnistusmenetelmä. Esiupseerikurssin tutkielma: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Rivinen, J. (2017). Automatisoitujen rajatarkastusten prosessijohtaminen. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni viestinyt tällaisen suorituskyvyn käyttöönotosta, ja viranomaiskäytössä siihen liittyisikin monenlaisia juridisia ja...
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Ne tutkimani lähdeteokset, joissa annetaan ääntämisohjeet Medusalle – esimerkiksi Gummeruksen suuri sivistyssanakirja – tietävät kertoa, että 'u' lausutaan pitkänä: [medu:sa].
Tarkoitat varmaankin kyseisestä Ruth Burgessin kirjasta löytyvää siunausta nimeltä ’Kun menet työhön’. Se kuuluu näin: ”Kun menet työhön/ kutittakoon Jumala muistiasi/ ja saakoon sinut nauramaan/ ja tuokoon ystävän halaamaan sinua.” (Burgess: Pieni siunausten kirja, Kirjapaja, 2002; s. 65)
Samasta teoksesta löytyy myös muita siunauksia työpäivän alkuun, kuten ’Siunaus työhön myymälässä’ ja ’Toimiston ovella’. Kirjan saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
Troska (droska, droška, roska) tarkoittaa nelipyöräisiä ajurinrattaita. Sana tulee venäjän kielestä, jonka sanalla dróžki on merkitys 'ajurinrattaat; kevyet kaksipyöräiset kilpa-ajorattaat'. Se on johdettu vankkureiden etu- ja takapyöriä yhdistävää välipuomia merkitsevästä sanasta drogá. Venäjän sana on lainattu myös ruotsiin, suomeen se on tullut joko suomenruotsista tai suoraan venäjästä. (Heikki Paunonen, Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa)Kasankkireki (kasanskireki, kasaanireki, kasanttireki) tarkoittaa pientä (kaarevakeulaista) ajelurekeä. (Suomen murteiden sanakirja)
Kirjastot ottavat vaihtelevasti vastaan lahjoituksia. Uudet ja kysytyt kirjat voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, mutta monista lahjoituskirjoista on riittävästi entisiä kappaleita kirjastojen kokoelmissa. Jos kirjastossa on kierrätyshylly, niin lahjoituskirjoja voi joutua sinne. Jos haluaa lahjoittaa kirjoja kirjaston käyttöön, niin kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta jossa asioi, että onko niille tarvetta. Kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyihin voi itse viedä kirjoja.
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Kirjastokorttia ei voida paikantaa. Jos korttisi on kadonnut, sinun kannattaa ilmoittaa se mahdollisimman pian kadonneeksi. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Kun kortti on merkitty kadonneeksi, et ole vastuussa aineistosta, jota sillä mahdollisesti lainataan katoamisilmoituksen jälkeen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Saat uuden kortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista kaksi euroa).
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Kalastajanlasten jouluyö" -niminen kertomus sisältyy K. A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E. A. Saarimaan toimittamaan "Kansakoulun lukukirjaan", sen toiseen osaan. Kertomuksessa kalastajan lapset pelastavat jäihin pudonneen merimiehen. Kirjan on kustantanut WSOY ja siitä on ilmestynyt useita painoksia. 18. painoksessa (1950) kertomus on sivuilla 115-120. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Sisällysluettelossa (s. 276) kirjoittajan nimen sijasta lukee: "Koitto" lehdestä.
Hei,kuvauksestasi tuli mieleen Alexander von Schönburgin (s. 1969) kirja Tyylikkään köyhäilyn taito. Kirjailija on toimittaja. Hän on myös kreivi, jonka suku on hänen omien sanojensa mukaan köyhtynyt jo useiden satojen vuosien ajan. Kirjassa ei tosin ole juurikaan keskiaikaisen hovin tavoista, lähinnä kirjan nimen mukaisesti tyylikkäästä köyhäilystä.Jos kirja ei ole oikea, ilmoita, niin, etsimme lisää.Jos olet muuten kiinnostunut keskiajasta, voit etsiä tietoa Finna.fi:n sivuilta. Hakusanoina voit käyttää esim. pelkästään keskiaika, keskiaika ja kulttuurihistoria tai keskiaika ja tapakulttuuri.Keskiajan tavoista löytyy tietoa mm. kirjoista:Huizinga, J. Keskiajan syksyRice Earle: Life during the Middle agesMullistusten keskiaika
Ralliautoilun B-ryhmän kehitys alkoi tosiaan Audi Quattrosta, jolla Hannu Mikkola ja Michelle Mouton ajoivat rallin MM-sarjaa vuonna 1981. Nelivetoautot oli sallittu sarjassa jo pari vuotta aiemmin, mutta siihen saakka ne eivät olleet herättäneet suurempaa kiinnostusta. Vaikka Audi kärsi teknisistä ongelmista pitkin kautta, auto osoitt myös uskomatonta kilpailukykyä ja tehokkuutta ja toi nelivetoautojen potentiaalin näkyväksi. Rallin MM-sarjaan B-ryhmä tuli seuraavana vuonna eli 1982, jolloin kansainvälinen autourheiluliitto FIA toi N-, A- ja B-ryhmät entisten numeroluokkien tilalle. B-ryhmä korvasi entisen nelosluokan. B-ryhmä jaettiin vielä neljään alaluokkaan mm. auton painon ja rengaskoon mukaan. Samalla minimivaatimusta autojen...
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
