Ari Leskelä on toimittanut nuottikokoelman nimeltä Hitit 70-luku, josta löytyy kyselemänne kappale Laulumme soi. Nuotin saatavuutta pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Teosta Sambandet mellan själ och kropp ei ole valitettavasti suomennettu, sen sijaintitietoja ei myöskään löydy Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, Lindasta, mutta sen voi kaukolainata Ruotsista, näyttää löytyvän ainakin Uppsalan ja Lundin yliopistojen kirjastoista. Kaukopalvelusta saatte tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm.
Toivoitte myös luetteloa Swedenborgin tuotannosta ja kirjojen suomennoksista.
Swedenborgilta on suomennettu neljä teosta: Clavis hieroglyphica: hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä (2000), Elämän oppi Uutta Jerusalemia varten (1908), Taivas, sen ihmeet ja helvetti sekä Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi (1940). Lyhyt luettelo hänen tuotannostaan on seuraava:
-...
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden...
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Riihimäen musiikkiosastolta löytyy useitakin pianonuotteja My Heart Will Go On laulusta, mutta nokkahuiluversiota siitä ei valitettavasti löydy. Pianonuotit löytyvät musiikkiosastoltamme.
WSOY julkaisi vuosina 1931-33 viisiosaisen teossarjan Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista:
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit. 1933
Karhumäki mainitaan tietojen kerääjänä...
Kyseessä on Alexander Mackendrickin ohjaama Naisentappajat (The ladykillers) vuodelta 1955, pääosissa mm. Alec Guinness ja Peter Sellers.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/141716
https://www.imdb.com/title/tt0048281/?ref_=fn_al_tt_2
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila
Olet jo lukenut paljon aiheeseen liittyvää ja vaikuttaa siltä että sinulla on melko tarkka käsitys siitä minkälaista materiaalia haluat. Siksi on jollain määrin vaikea antaa lisää lukuvinkkejä, mutta tässä nyt jotain niin yleistä kuin erityistäkin.
Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja luettelointia on pidetty hankalana ja miltei mahdottomanakin asiana. Porin kirjaston sivuilta löytyy kirjastonhoitaja Erkki Salon Roma - tietokanta http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ , johon on huolellisesti kuvailtu erilaista kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi haettaessa sanalla VIERAANTUMINEN saadaan 88 viitettä, niitä selaillessa voi saada ideoita, vaikka hakusana tuottaa myös paljon epärelevanttia aineistoa.
Ja...
Pentti Tynkkysen säveltämään "Karhu-oopperaan" en löytänyt valmiiksi painettua librettoa, mutta Uolevi Nojosen teksti on saatavissa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämän Näytelmät.fi-sivuston kautta: https://naytelmat.fi/p/karhu-ooppera . Hinnasto löytyy täältä: https://naytelmat.fi/muuta/hinnasto .
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Maanmittauslaitos on julkaissut Rautavaaran alueelta mm. nämä maastokartat (1: 20 000):
Tiilikka (2005) ja Ala-Keyritty (2001) . Näissä kartoissa näkyvät hyvin jo esim. lammet, joet ja tiet. Iisalmen pääkirjastossa on käsikirjastossa (ei-lainattavana) Ala-Keyrityn kartta, mutta Tiilikan karttaa Iisalmessa ei ole.
Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia maastokarttoja:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
Käyttöehdot ja tiedot tekijänoikeuksista kannattaa lukea ennen käyttöä. Karttapaikan kautta voi myös tilata karttoja itselleen.
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Hilja Haahden sanat Giovanni Battista Bassanin lauluun Posate, dormite sisältyvät nuottijulkaisuun Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita (toim. Kolmisointu, WSOY, 1908) ja teokseen Kaikuja muilta mailta 6, laulujen sanat italialaisiin aarioihin (toim. Kolmisointu, WSOY, 1913). Laulu on siis suomeksi nimeltään On juhla.Julkaisuja ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta nuottijulkaisu Kaikuja muilta mailta. 2/1, Vanhoja italialaisia aarioita on tilattavissa kaukolainaan Kuopion kirjavarastosta.https://finna.fi/Record/vaari.1895758https://finna.fi/Record/oy.991437046206252https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/KaukopalveluSanat sisältyvät myös Hilja Haahden Valittuihin runoihin (Otava, 1963) sekä...
Menevä sinkkutäti ottaa 14-vuotiaan Lauran mukaansa riemulomalle Riminille toipumaan keuhkoputkentulehduksen kurimuksesta Asta Ikosen kirjassa Luokan makein lomaromanssi.
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
