Olisiko kyseessä voinut olla joku seuraavista?Matti Hannukselan Peikko Pompeli : tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnastaJosef Čapekin Kissa ja koira : Kertomuksia kissasta ja koirastaEduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Nimet Carmela, Carmelia, Carmelina, Carmelita ja Carmen (joita näkee kirjoitettavan myös K-alkukirjaimella) perustuvat kaikki Palestiinassa sijaitsevan Karmelin vuoren nimeen. Siitä on saanut nimensä myös katolinen karmeliittojen sisaristo. "Karmeliitta" onkin Carmelita-nimen sananmukainen käännös. Yleisemmin Carmel-/Carmen-nimipesyeen voisi tulkita tarkoittavan "tyttöä Karmelin vuorelta". Nimi Karmel puolestaan tulee heprean puutarhaa merkitsevästä sanasta "(hak-)karmel".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Aapeli Saarisalo, Raamatun sanakirja
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3).
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Samuli Paulaharjun Suomenselän wieriltä (1930) on luettavissa Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Pääsette lukemaan teoksen alla olevasta linkistä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequ…
Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja voi etsiä kansallisbibliografia Fennicasta tai Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Uusintapainos teoksesta vuodelta 1981 on lainattavissa Keski-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi/Record/keski.16562
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kuvan eläin näyttää supikoiralta, jolta on lähtenyt karva kapin takia. Kapi on syyhypunkin aiheuttama eläinten sairaus, ja se voi tarttua myös esimerkiksi koiraan. Kapisesta eläimestä voi ilmoittaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle.
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Etälainaus eli kaukolainaus onnistuu niin että otat yhteyttä lähimpään kirjastoon joka pyytää teoksen kaukolainaksi täältä Kouvolasta. Kaukolainoja ei lähetetä suoraan asiakkaalle vaan se on kirjastojen välistä toimintaa.
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
