Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995...
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_vaki1749.xls. löytyy tietoja väestömuutoksista (mm. syntyneet / kuolleet / solmitut avioliitot) vuodesta 1749. Tiedot ovat exceltaulukkona. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös muita väestöön ja perheeseen liittyviä tilastoja http://www.tilastokeskus.fi/tk/aiheet_vaesto.html.
Ehdottaisin 22.9, jolloin Mauritz viettää nimipäivää ruotsinkielisen almanakan mukaan. Suomeksi se on Maurinpäivä. Tämä päivä on tunnettu Mauritspäivän koko Euroopassa pyhimyksen Mauritiuksen mukaan. Tämä nimi esiintyy eri muodoissa eri kielissa, mm englanninkielinen versio on Morris. Etunimistä löytyy tietoa vaikkapa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Lapsen näkökulmasta kirjoitettuja romaaneja on todella paljon. Kokosin tähän muutamia esimerkkejä, joissa keskushenkilö on alle 10-vuotias lapsi.
Suomalaisia klassikoita:
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Kontturi, Venny: Ruukinkuja
Paloheimo, Oiva: Levoton lapsuus
Uudempia suomalaisia romaaneja:
Franzén, Peter: Tumman veden päällä
Järvelä, Jari: Kosken kahta puolta
Mörö, Mari: Kiltin yön lahjat
Käännöskirjallisuutta:
Bourdeaut, Olivier: Tule takaisin, Mr. Bojangles
Ditlevsen, Tove: Lapsuus
Donoghue, Emma: Huone
Sanajev, Pavel: Haudatkaa minut jalkalistan taakse
Tungal, Leelo: Toveri lapsi
Zālīte, Māra: Viisi sormea
Lisää kirjoja löytyy esimerkiksi Eepos-Finnasta....
Suomessa Marabou-boikoteista ovat ilmoittaneet ainakin Tallink Silja, Viking Line sekä VR.
Katso esimerkiksi:
Yle: Maraboun myynti loppuu Ikean Suomen myymälöissä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009663506.html
Tunnettu suklaabrändi joutui Ruotsissa boikottiin Venäjä-kytkösten vuoksi: Nyt myös Silja Line poistaa Maraboun valikoimastaan. https://yle.fi/a/74-20036353
Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin. https://yle.fi/a/74-20053067
Pertti Lassila on kirjoittanut Kompassi-sarjan synnystä kirjassa Otavan historia, Kolmas osa 1941-1975 (Otava, Keuruu 1990): "Oikean taskukirjasarjan idea toteutettiin vuonna 1963, kun Otava yhteistyössä Gummeruksen ja Kariston kanssa aloitti Kompassi-sarjan. Kompassi nojasi taskukirjan perusajatukseen: hyvä kirja halpana painoksena. Uutta Kompasseissa oli se, että sarjassa julkaistiin arvostetun kaunokirjallisuuden rinnalla myös tietokirjallisuutta ja korkeatasoista ajanvietettä." (s. 288)
Kaikkiin Suomen kirjastoihin hankittujen niteiden määrää ei oli eroteltu teos kerrallaan. Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyy vuonna 2023 kirjojen hankinnan yhteisiä kappalemääriä. Linkki tilastoon.Kustannusalan tilastoja taas saa kirjallisuuslajeittain. Linkki Kustantajat.fiFinnahaun tuloksesta voi laskea tietyn teoksen hankintamäärän, mutta se voi viedä jonkin verran aikaa. Esim. Linkki Lehmä synnyttää yöllä teokseen. Teosta on hankittu Helmet-kimppaan tällä hetkellä 451 kpl, muihin suurimpiin kimppoihin noin 35 kpl ja nähdäkseni joka kirjastoon ainakin yksi kpl eli noin 1000 kpl?Kenties Tietyn kirjan kustantamosta voi saada tilastoja kirjan myynnin jakautumisesta kirjakaupoille ja kirjastoihin?
Mainitsemanne lyhenteet tarkoittavat kuten arvelittekin s.l.=sine loco 'ei painopaikkaa' ja s.a.=sine anno 'ei paino-vuotta (tai kustannusvuotta)'. Lyhenteitä löytyy esim. seuraavista kirjoista: ///Risto Rantala: Uusi lyhennesanakirja, 2003///,///Veli Valpola: Suuri sivistyssanakirja, 2000///, ///Arto Kivimäki: Summa summarum, 1998///.
Voi olla. Esimerkiksi kaksikielisen perheen sukunimi voi olla peräisin suomenkieliseltä isältä ja äidinkieli ruotsinkieliseltä äidiltä. Sukunimi saattaa olla myös peräisin joltakin sukupolvien takaiselta suomenkieliseltä haaralta, vaikka koko perhe olisikin nykyään ruotsinkielinen.
Sukunimi ei välttämättä kerro mitään edes suvun aiemmasta äidinkielestä. Suomen nykyinen sukunimikäytäntö on varsin nuori. 1600-luvulla suomenkielisen miehen siirtyessä esim. sotilaaksi tai käsityöläiseksi saattoi myös nimi muuttua ruotsin- tai vieraskieliseksi.
1900-luvun alussa taas monet ruotsinkieliset suomensivat sukunimensä. Tämä liittyi fennomania-nimiseen liikkeeseen, jonka tarkoituksena oli saada suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.
Tässä...
