Suomessa ei taida syöksymisestä lisäkorvausta tulla. Sekä Mestiksen että Mestaruussarjan pelaajasopimusten pohjat ovat luettavissa täältä: https://www.sjry.fi/sjry/pelaajasopimukset/ . Sensijaan tietoa millaisia sopimuksia pelaaja-agentit ja vaikkapa NHL-seurat tekevät on vaikea selvittää. Mutta voisi olettaa, ettei syöksyminen ole niitä asioita mistä erilliskorvauksia maksettaisiin koska se ei tuo hirveästi lisäarvoa peliin.
Kaitafilmin digitoiminen onnistuu Oodissa. Digitointistudio on käytössä ajanvarauksella. Varauksen voi tehdä netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq? tai ottamalla yhteyttä Oodin asiakaspalveluun.
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä....
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
Etsitty kuvakirja on mitä luultavimmin Marlie Branden Tiina ja kiikari (Tammi, 1973). Siinä Tiina saa Anna-tädiltään lahjaksi kiikarin. Sen läpi Tiina katselee maailmaa ja kääntää kiikaria aina sen mukaan, haluaako nähdä kaiken suurena vai pienenä:
" -- pieni pyöreä ja vihreä ruusukaali oli ypöyksin keskellä lautasta. Kun Tiina katseli sitä kiikarin ohuesta päästä, se muuttui suureksi kuin kaalinpää. Niin suurta kaalia Tiina ei tosiaan millään jaksanut syödä. Niinpä hän käänsikin kiikarin toisin päin. Ja nyt tuli ruusukaalista pienen pieni, vain herneen kokoinen ja se liukui kauas pois, niin kauas että Tiina tuskin näki sitä enää ja sitten se kokonaan hävisi..."
Australiasta kertovaa kaunokirjallisuutta on melko vähän. Jotain kuitenkin löytyy. Gerald Murnane: Tasangot / Gerald Murnane
Tua Harmo: Oranssi maa
Tamara McKinley :Perintöosa ja muutkin hänen teoksensa
Gregory David Roberts: Vuoren varjo
Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja : Australian aboriginaalien kansantarinoita / toimittanut ja kääntänyt Sini Laurén ; kuvittanut Mika Vaaranmaa
Diana Cooperin trilogia; Hiljaiset kivet, Voimakoodit ja Valoverkko
Marlo Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta
Hieman vanhempaa kanokirjallisuutta ovat
Nevil Shute: Viisi mustaa kanaa tai Ystäväni Johnnie (näistä ainoa Tasmaniasta kertova)
Keri Hulme: Mauriora : maan voima
sekä...
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä.
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Moottoritie on kuuma on Pelle Miljoonan, ei Dingon ohjelmistoon kuulunut laulu. Tämän Ari Taskisen säveltämän ja Pelle Miljoonan sanoittaman laulun nuotit löytyvät mm. seuraavista tavallisista kokoelmista: 101 Suomipopin klassikkoa (F-kustannus 2008), Hitit : Säihkyvä 80-luku (F-kustannus 2004), Kitarahitit (F-kustannus 2009), Kultainen poplaulukirja 2 (F-kustannus 2016), Leffapoppia (F-kustannus 2010), Moottoritie on kuuma (Love Kustannus 1981 ja 1996), Pop tänään Vol. 21 (Fazer 1981), Suomirock 1 (F-kustannus 2005) ja Suuri pop-toivelaulukirja 3 (F-kustannus 2007).
Heikki Poroila
Ehdokkaiden määrät eduskuntavaaleissa:
Vaalit
Määrä
Lähde
2019
2468
https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm
2015
2146
https://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_tie_001_fi.html
2011
2315
https://www.stat.fi/til/evaa/tau.html
1907-2007
http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Vanhempia (vaalien 1907-2007) osalta ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Dorian tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en....
