Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareiden maailmasta on paljon niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, varsinkin englanniksi, mutta hieman myös suomeksi.
Ehkä viihdyttävin tapa tutustua aiheeseen kirjojen kautta olisi valita luettavaksi jokin mukaansa tempaava fantasiakirja tai vastaava, joka väljästikin sijoittuisi kuningas Arthurin maailmaan. Tällainen voisi olla Kevin Crossley-Hollandin Arthur-fantasiatrilogia:
Crossley-Holland, Kevin:
Näkyjen kivi
Ylityspaikalla
Rajaseudun kuningas
Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista on kirjoitettu juoneltaan ja henkilöiltään erilaisia versioita ja tarinoita jo varhain, vuosisatoja sitten, joten kovin tarkka ei siis tarvinne olla sen suhteenkaan,...
Molempien juomien tuotemerkin ja patentin omistaa Yhdysvalloissa Keurig DrPepper. Muualla maailmassa 7 Upia valmistaa PepsiCo ja Dr Pepperiä The Coca-Cola Company ja PepsiCo.
https://en.wikipedia.org/wiki/7_Up
https://en.wikipedia.org/wiki/Dr_Pepper
Ota lähtökohdaksi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi) ja valitse tiedonhaku sekä joku esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakusanoiksi omena tampere. Hakutuloksen viite OMENA (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/projulk/hedvima/omena.htm) saattaisi olla hyödyllinen sikäli, että siinä annetaan sellaisen henkilön sähköpostiosoite, joka voisi antaa tarkempia tietoja omenanviljelijöistä.
Valitse Agronetin "Maaseutukeskus auttaa elämään" -sivulta (http://www.agronet.fi/mkl) otsikon Projektit alta maakuntien parhaat. Otsikon Elintarvikeyritykset alta voit valita marja-, vihannes-, peruna- ja sienivalmisteet.
Voit käyttää myös Fennica-aluehakemistoa osoitteessa http://www.fennica.ascentia.fi/ polku: FENNICA -...
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/...
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Verkossa olevaa fanifiktiota ei sen luonteen vuoksi löydy Suomesta kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan joitakin painettuja kirjoja saattaa löytää, riippuen siitä, miten fanifiktio käsitetään. Esimerkiksi Jane Austenin kirjoihin tai henkilöhahmoihin perustuvaa kirjallisuutta löytyy kirjastojen kokoelmista. Austenin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, jolloin fanifiktion julkaiseminen on mahdollista.
Kappaleen nimi on En voi sua unohtaa ja sen esittää yhtye nimeltä Nonstop.
Se on julkaistu vuonna 2000 cd-singlenä ja yhtyeen cd-levyllä Pop-direktiivi.
Melkein kaikki löytämäni reseptit tarvitsevat joko munia tai rasvaa sidosaineeksi. Esim. Marttojen Serinakakut tai Kotiliedessä julkaistu Anopin kanelitangot,
Kohotukseen munia ja rasvaa ei tarvita, koska reseptissä on hirvensarvisuolaa. Kirkko ja Kaupunki lehdessä leivottiin piparkakkuja keskiajan malliin.
Kenties voisit kokeilla Kotikokkinetin munatonta ja rasvatonta reseptiä? Siitä voisit saada suhdeluvut luettelemillesi aineksille. Munattomat ja rasvattomat kaurakeksit
Tässä joitakin mahdollisesti sopivia kirjoja.
Aikuisten kaunokirjallisuutta
Tommi Kinnunen: Lopotti
Kalle Niinikangas: Tervetuloa Mongoliaan
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
Sofi Oksanen (toim.): Sokea ei pelkää pimeää (novellikokoelma)
Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition
Tietokirjallisuutta
Hanna Väätäinen: Rumbasta rampaan - vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolitanssissa (väitöskirja)
Matti Laitinen: Vammaiset - vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?
Amu Urhonen: Kompastuksia - vammaispoliittinen pamfletti
Janette Hannukainen, Tuomas Leppäniemi, Veeti Nevalainen, Sanni Purhonen & Sanna Rämö (toim.): Puhu...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan koiralla on naama. Ihmisellä on kasvot, mutta arkikielessä käytetään myös ihmisen kasvoista sanaa naama.LähdeKielitoimiston sanakirja: naama https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/naama?source=suggestionKielitoimiston sanakirja: kasvot https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kasvot?searchMode=all
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Ammattikorkeakouluissa voi hyväksilukea aikaisempia opintoja, mutta alemman tason opintoja ei välttämättä sellaisenaan voi hyväksilukea. Aikaisempien opintojen hyväksiluvut ovat aina tapauskohtaisia, joten yleispätevää ohjetta niistä on vaikea antaa. Opiskelusta on kuitenkin aina hyötyä, ja perusopinnot voivat antaa paljon pohjatietoja, joita voi hyödyntää myöhemmissä opinnoissa.
Kirjastoalalla on työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen mukaan ylitarjontaa kirjastotyöntekijöistä. Vuonna 2019 kirjastotyöntekijät nousivat ylitarjonnasta kärsivien ammattibarometri-listalle. Alueellisesti ja tehtäväkohtaisesti voi kuitenkin olla puutetta pätevistä työnhakijoista. Suurissa kaupungeissa ja kirjasto-opetusta tarjoavilla paikkakunnilla...
Kansallisesta Finna-tiedonhakupalvelusta (Finna.fi), jossa ovat mukana lähes kaikki Suomen kirjastot ja suuri määrä arkistoja ja museoita, kannattaa lähteä etsimään Edit Södergrania ja nietzscheläisyyttä koskevaa tietoa/teoksia. Finnasta saa myös tiedon, missä kirjastossa ko. teokset ovat saatavissa.
Seuraavassa linkissä esimerkkinä Finnasta tehty haku hakusanoilla: "södergran, nietzsche": https://bit.ly/2FtQl0J. Haulla löytyy kolme teosta, joita on saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Haapala Vesa, Kaipaus ja kielto : Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Haapala, Vesa (...
Helga Nuorpuun kirjassa "Kultakukka : satuja" (Gummerus, 1928, s. 14-44) on kuvaustasi vastaava satu "Kultakukka, Untuvainen ja Mesitonttu" (kirjan otsikossa virheellisesti "Meritonttu"). Untuvainen on keijukainen, joka asuu Mansikkavuoren Helmilinnassa. Helmilinnassa asuu kymmenittäin keijukaisia, joiden tehtävänä on hoitaa mansikoita ihmisten iloksi ja hyödyksi.
Etelä-Karjalan kirjastoissa ei ole lainattavia liukuesteitä kenkiin. Etelä-Karjalan alueella on kuitenkin useana vuonna jaettu ilmaiseksi liukuesteitä ikääntyneille. Tämän talven tilanteesta voi tiedustella Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, jonka nettisivuilta löytyy myös hyvä ohjeistus kaatumisten ehkäisyyn: https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/tarvitsetko-apua/voi-hyvin/turvallisuu…;