Suomen Endokrinologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan, että kilpirauhasen toiminnan tutkiminen perustui 1950-luvun alussa vielä perusaineenvaihdunnan (PAV) mittaamiseen sekä seerumin kolesterolin määritykseen. Myös Arno Forsiuksen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään tätä aihetta.
Lääketieteen ja sairauksien hoidon historiasta on kirjoitettu useita teoksia. Löydät niitä hakemalla verkkokirjastosta esimerkiksi aihehaulla lääketiede ja historia.
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Mahtaisivatkohan kyseessä olla Mila Teräksen kirjat Tyttö tulevaisuudesta sekä Noitapeili ja Kadonnut kaupunki. Kysymyksessä kuvatut asiat eivät aivan täyty, mutta ovat melko lähellä.Tyttö tulevaisuudesta -kirjassa viisitoistavuotias Aada siirtyy 1800-luvun loppuun soittamalla pianoa. Tästä blogikirjoituksesta voit lukea kirjan sisällöstä tarkemmin.Noitapeili-kirjan takakansiteksti on seuraava: Hugo ja Lydia löytävät Noitapeili-nimisen kirjan välistä kummallisen kartan. Kartta johdattaa heidät ensin unohdettujen tarinoiden kirjastoon ja sieltä salaista reittiä Kyöpelinvuorelle. Kyöpelin kaupungissa on alkamassa suuri Noitakonferenssi. Kun Kyöpelinvuoren holvissa säilytetty noitapeili juhlan kunniaksi nostetaan esiin, Lydia joutuu peilin...
Peter Lindholmin ohjaamaa Suo - ennen oli paremmin keskusteluohjelmaa esitettiin Ylellä kesällä 2006. Sarjaa tehtiin yhden kauden verran ja siinä oli kaiken kaikkiaan 10 jaksoa. Jaksojen kuvaukset löytyvät Ylen vintti-arkistosta osoitteesta: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suo/
Myös IMDb (Internet Movie Database) listaa sarjan jaksot ja keskustelijat .
Valitettavasti sarjaa ei löytynyt ainakaan Yle Areenasta tai Ylen Elävästä arkistosta, joten sitä ei taida tällä hetkellä pystyä katsomaan mistään. Ylelle voi kuitenkin esittää ohjelmatoiveita Ylen asiakaspalvelun kautta.
Pysäköintimittarit tulivat Suomeen 1950-luvun puolivälissä, lähes tasan 20 vuotta sen jälkeen, kun tämä amerikkalaisen Carlton Mageen keksintö oli otettu käyttöön Oklahoma Cityssä heinäkuussa 1935.
Tie ja liikenne -lehden numerossa 1/1955 ilmestyi artikkeli Pysäköintimittarit, niiden toiminta, oikeudelliset perusteet ja käyttöönottomahdollisuudet. Huhtikuussa samana vuonna Helsingin kaupunginhallitus päätti ensimmäisten pysäköintimittarien asentamisesta keskustan pääväylien varrelle. Helsingin kaupunginmuseon verkkosivun mukaan 39 mittaria otettiin käyttöön jo toukokuussa Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla.
Lähteet:
Keksinnöt kautta aikojen
Laura Kolbe & Heikki Helin, Helsingin historia vuodesta 1945
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Kysyin tähän haastavaan tiedonhakuun neuvoja Turun yliopiston kirjastosta, ja sain heiltä perusteellisen vastauksen, joka alempana hieman referoituna. Näiden vinkkien lisäksi suosittelisin tutustumaan Melinda-tietokantaan, joka sisältää tiedot kaikkien Suomen tieteellisten kirjastojen ja useiden yleisten kirjastojen sekä erikoiskirjastojen aineistoista. Melindasta löytyy sekä kotimaista että ulkomaista aineistoa eri tieteenaloilta. Tutkimalla yksittäisiä viitetietoja saatat löytää kokeilunarvoisia asiasanoja, joilla pääset eteenpäin tiedonhaussa.
Ohjeet tiedonhakuun Melindassa:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SH5P18LVDYJ1A4ND9KUCR734QTN6ULCBQE6G9F5QDT7SS2EMKM-00959?func=file&file_name=ohje.htm
Muutama Melinda-viite...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan krankku-sana tarkoittaa jakkaraa tai vastaavaa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_06c65159a23b32f0bd41189183b1dcef&word=krankku:2
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Tarina ei varsinaisesti liity Littoisiin. Mutta perheen äiti Hanna Kattilakoski on aikoinaan käynyt koulua Littoisissa. Ja kun poliisi Rillirousku haluaa selvittää, kuka on se riiviö, joka kasteli hänet vesi-ilmapalloilla, Hanna keksii hädissään, että riiviö on muuttanut Littoisiin. Hän nimittäin itse pudotti pallot Rillirouskun päähän vahingossa.
Tämä selviää kirjan uudemman painoksen (2014) sivuilta 22-23.
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Tällä kohdalla Aurajokea on ollut kesäisin taiteilija Reima Nurmikon lintuja eli haahkoja. Kysyimme häneltä, liittyvätkö pallot hänen taideprojektiinsa ja vastauksena tuli: "Valkoiset pallot Aurajoessa liittyvät kyllä johonkin muuhun projektiin".
Turun kaupungilta tuli vastaus koskien valkoisia palloja eli tällä kertaa palloilla on toinen käyttötarkoitus. "Aurajoessa olevat valkoiset pallot ovat niitä joissa haahkat ovat olleet kiinni kesäisin ja sukeltajamme ovat merkinneet kareja, jotka tulemme mahdollisesti poistamaan kevään aikana."
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Kyllä löytyy. Voit katsoa saatavuustietoja Turun kaupunginkirjaston osalta PallasPro-Intro -aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) hakemalla teoksen nimellä.
Encyclopedia Britannican mukaan Bellatrix tarkoittaa naissoturia. Bellatrix on myös yhden Orionin tähdistöön kuuluvan tähden nimi. J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoissa on muitakin henkilöhahmoja, jotka kantavat astronomisia nimiä (The Harry Potter characters named after constellations).
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
