En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Koska sukulaistenne haudat ovat Hietaniemen hautausmaalla, he ovat ilmeisesti ainakin kuollessaan olleet helsinkiläisiä ja kuuluneet Helsingin johonkin Helsingin seurakuntaan. Siksi kannattaa ehkä kääntyä Helsingin seurakuntien keskusrekisterin puoleen ja pyytää heiltä sukuselvitys. Selvityksen voi pyytää sähköisellä lomakkeella https://www.helsinginseurakunnat.fi/sukututkimustilaus.html.stx tai käymällä paikan päällä keskusrekisterin toimistossa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki. Selvitystyö on maksullista ja siitä maksetaan selvitystyöhön kuluneen työajan mukaan. Perusmaksu on 30 € ja jokainen 30 minuuttia lisätyötä tuo 15 € lisämaksun. Sukuselvityksessä pitäisi näkyä seurakunta, josta he ovat muuttaneet. Kun muuttoalue selviää, voi...
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Nuottikokoelmassa Laula kanssamme : joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (1992; ISBN 951-757-237-9) on Tonttu-laulun sovittajaksi merkitty Olli Ahvenlahti. Myös alalaidan kustannustiedot täsmäävät: Fazer / 1978.
Laulukokoelmaa on Lapin kirjastojen kokoelmissa.
Tekoälyavusteisia huoneistonvälityspalveluja näyttää löytyvän, https://www.google.com/search?q=ai+search+for+appartement&rlz=1C1GCEA_e…. Niiden toimintamalleja ja palvelun laajuutta voi tutkia palvelujen politiikkaa kuvaavilla sivuilla, esim. Renty.ai:n palvelun periaatteet, https://renty.ai/policy. Suomen kielellä ei sovellusta vielä ainakaan löytynyt, kylläkin artikkeleita siitä, että on luotu sovelluksia, joilla asunnonvälittäjät voivat kuvata välitettäviä kohteita, esim. Talouselämä, https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritys-loi-tekoalyn-joka-la…
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.
Hei,
Lasten maailma -lehden näytenumero ilmestyi vuonna 1945, minkä jälkeen lehteä julkaistiin vuosina 1946-1957. Julkaisija oli Yhtyneet kuvalehdet, joka perustettiin vuonna 1934 ja joka nykyään tunnetaan nimellä Otavamedia Oy. Vuonna 1957 Lasten maailmaa alettiin julkaista nimellä Nasta.
Lasten maailmassa oli sekä kotimaisia että ulkomaisia sarjakuvia, mutta myös muuta sisältöä. Lehdestä löytyi mm. kilpailuja ja tehtäviä, lyhyitä kertomuksia, tietoa eläimistä, keskustelupalsta ja harrasteosioita.
Lisätietoa Lasten maailmasta löydät esimerkiksi sarjakuvasivusto kvaak.fi:stä, missä on julkaistu kaksiosainen artikkelisarja Lasten maailmasta:
https://www.kvaak.fi/1367/2010/01/28/lasten-maailma-osa-1/
https://www.kvaak.fi/1444/2010/07/29/...
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä."
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Droonien lennättämistä koskevat samat ilmailualan säännökset kuin miehitettyjäkin lentoja. Teiden ja rautateiden yllä lentämistä mainitussa korkeudessa ei ole erikseen kielletty. Mahdollisen vaaran aiheuttaminen onkin sitten eri asia
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140930
Eepos-kirjastoissa ei valitettavasti ole lainattavia porakoneita.
Tässä muutama linkki poria vuokraaviin yrityksiin:
https://www.rentaeasy.fi/vuokraa/porakoneet ja yhteystiedot https://www.rentaeasy.fi/toimipisteet
https://www.vuokraaclasohlsonilta.fi/products?storeId=93
https://www.ramirent.fi/vuokraa/rakennuskoneet/pora-ja-piikkauskalusto/…
https://www.cramo.fi/fi/category/rakennuskoneet_porakoneet
