Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
Hei,Voisiko kyseessä olla tämä: Fantastinen Espoo - spekulatiivinen matkaopasTämä matkaopas vie teidät Espoon idylliseen saaristoon ja esittelee historiallisen Espoon merkittävimmät nähtävyydet. Saatte kuulla kuka on kaupungin suojelupyhimys, ja mistä löytyy kummituksia. Moderni Espoo tarjoaa monipuolista kulttuuria ja arkkitehtuuria. Espoolla on myös salainen puolensa, kadonneiksi kutsutut kaupunginosat, joissa on aivan toisenlaista nähtävää, kuin museoita ja kirkkoja.Alla linkki kirjan tietoihin Helmet-Finnassa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1926180?sid=5053588761
Etsimäsi kirja on varmaankin Meri Kuusiston Vuosi tavaratalossa (Otava, 2018). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen teoksesta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511315643&q…
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino...
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Virosta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "est" (= viron kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi". Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-lisäluku".
https://finna.fi
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
1940-luvulla toteutettiin paljon erilaisia keräyksiä. Paljon mediahuomiota kevättalvella 1948 sai Kansanavun keräys (ja siihen liittyvä YK:n lastenavun keräys). Kansanavun keräyksen yhteydessä myytiin rintamerkkiä, jossa on ehkä valkoiseksi kukaksi tulkittava kuva.Muita mahdollisia keräyksiä voisivat olla paperinkeräys sekä keräykset näkövammaisten, invalidien, SPR:n ja urheiluun liittyvien tavoitteiden hyväksi.Kansanapukeräys sanomalehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kansanapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCELastenapu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=lastenapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCEKansanavun...
HelMet-kirjastojen asiakas voi saada varauksensa noutoilmoituksen
(1) postitse (oletus)
(2) sähköpostitse
(3) tekstiviestinä
Sähköposti-ilmoituksen käyttöönotto:
Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun Omat tietoni kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Tekstiviesti-ilmoituksen käyttöönotto:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma...
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Joissakin yliopistokirjastoissa näyttäisi olevan tällainen mahdollisuus, esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanilla ja Vaasan yliopistolla.
https://www.hanken.fi/sv/studerande/learning-lab/quantum
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparistot/bloomberg-lab
tarkoitatte siis peruskouluun siirtymistä 1970-luvulla. Wikipedian mukaan peruskoulujärjestelmään siirryttiin pohjoisesta alkaen vuodesta 1972 ja 1977 lopulta Espoo, Helsinki, Kauniainen sekä Vantaakin siirtyivät siihen. Eli vuosi olisi 1977.Sinällään peruskoulun opetussuunnitelmat päivitetään aina aika-ajoittain. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1999 poistettiin ala-aste 1-6 luokat ja yläaste 7-9 jako. Epävirallisesti nitä kutsutaan alakouluksi ja yläkouluksi.
Varsinaista aloittelijan matkustusopasta emme onnistuneet löytämään, mutta alla muutamia vinkkejä matkailua aloittelevalle. Tämänhetkiset koronatilanteeseen liittyvät rajoitukset on tietysti otettava huomioon.
- Lonely Planet's where to go when / Sarah Baxter & Paul Bloomfield (2016): Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275914__SLonely%20Planet%27s%20where%20to%20go%20when%C2%A0__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.travel-forte.com/matkailijanopas/
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/nailla-vinkeilla-reissaat-lentamatta-maata-pitkin-matkustaville-jarjestetaan-ensimmaiset-matkamessut#0b17f8b2
http...
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...