Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Ohessa muutama kirjailija, joilta löytyy ruotsiksi käännettyjä teoksia. Linkistä pääset katsomaan teoksen tietoja ja tekemään varauksen.
Sayaka Murata: Hur mår fröken Furukura (Japani, 162 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3991499
Oyinkan Braithwaite: Min syster, seriemördaren (Nigeria, 223 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4003719
Mohsin Hamid: Exit väst (Pakistan/Iso-Britannia, 218 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3636063
Ananda Devi: Eva ur spillrorna (Mauritius, 182 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4034071
Cesár Aira: Fri flykt framåt (Argentiina, 329 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3158974
Chimamanda Ngozi Adichie: Lila hibiskus (Nigeria, 277 s.)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.677376
Yaa...
Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Kyseessä on varmaankin Wolfgang ja Heike Hohlbeinin nuortenkirja Pimeyden lapset 1 ja 2 (Unterland, suom. Marja Kyrö, 1994).Pimeyden lapset 1 SatakirjastoissaPimeydenlapset 2 SatakirjastoissaLastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjojen sisällöstä kerrotaan näin:Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää kirjailija Henry Wolfiin. Suojakaide pettää ja he putoavat sokkeloiseen labyrinttiin ja löytävät maanalaisen kaupungin. Jännittävä seikkailu alkaa, sillä kaupunkia varjostaa synkkä kirous. "
Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Kirjasammon kautta voi hakea romaaneja, joiden teemana on korttipelit. Alla on linkki teoslistaan. Saat lisää näkyviin painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap36745
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap31371
Kirja on Aale Tynnin "Heikin salaisuudet" (WSOY 1956). Kuvitus Usko Laukkanen.
Heikki tapaa ystäviensä Kissa Kissimirrin, Vasikka Lillukan ja Pässi Iivarin kanssa Jokke-nimisen peikkopojan, joka tutustuttaa hänet metsän eläimiin. Kirjan lopussa Heikki viettää syntymäpäiväänsä tarjoamalla metsän eläimille äidin leipomaa "kaakkua".
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi. Siellä on sekä tietopankki, jota voi tutkia että keskustelupalsta, jossa voi hinnasta ja arvioinnista keskustella.
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/...
Kaskiviljelyä käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Manninen, Ilmari: Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous historiallisten lähteiden mukaan. 1922.Savon historia 1.osa, esihistoria ja keskiaika. 1947.Savon historia: 2:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. 1982.Kaskeamisesta ja metsästyksestä erämailla teoksessa Metsä ja metsänviljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 73). 1994.Kaskeamisesta ja eränkäynnistä teoksessa Kuisma, Juha: Tuli leivän antaa: Suomen ekohistoria. 1997.Lyhyesti myös teoksessa Laine, Pekka: Nuotiolla. 2014. Metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurista löytyy tietoa teoksesta Sappinen, Eero: Värmlannin metsäsuomalaiset : Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta (...
http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2008/…
Suomen kirjasäätiön nettisivustoilta käy ilmi Puhdistus-romaanin ulkomaille myydyistä käännösoikeuksista.
Sivustoilta voi lukea seuraavaa:
Viro, kustantaja Varrak
Norja, Oktober
Tanska, Rosinante
Hollanti, Ambo Anthos
Saksa, Kiepenheuer & Witsch
Ranska, Editions Stock
Espanja, 451 Editores
Israel, Kinneret-Zmora
Venäjä, Limbus Press
Jossain vaiheessa Sofi Oksasen kirja on tulossa vironkielisenä käännöksenä.
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
Kikherne ranskalaisten ohjeita kannattaa jatkossa etsiä myös nimellä Panisset. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan blogissa Sofia on jakanut niiden valmistamisen suomenkielisen ohjeen. Samalla ohjeella saa kuulemma myös hyviä vege-pihvejä, joissa vain kypsennystapa vaihtuu. https://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/tag/ranskalaiset/
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.