Hei,
Tässä muutamia Kyyti-kirjastoista löytyviä tietokirjoja aiheesta.
1. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä / Tarja Juvonen. (2015, 243 s.)
2. Etsivän katse : etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen - näkökulmia käytännön työstä / Anne Puuronen. (2014, 124 s.)
3. Etsivässä työssä / Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (toim.) ; [julkaisija:] Nuorten keskus. (2012, 104 s.)
4. Tappelusta jutteluun : nuoren kohtaamisen taito / toimittaneet Timo Purjo, Jani Kuusela. (2009, 239 s.)
5. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista : nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa...
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi kirjaa Helmet Finnasta enkä muualtakaan netistä. Joitakin kesäisiä Sisters Club -kirjoja löysin Helmet-haulla, mutta mikään niistä ei ole alun perin suomeksi kirjoitettu, joten epäilen, että niissä kerrottaisiin mökkeilystä Virossa. Jos kirjassa tapahtuva mökkeily on voinut sijoittua johonkin muualle kuin Viroon, siinä tapauksessa ehkä toinen näistä kirjoista voisi olla etsimäsi:K.S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä (linkki Helmet Finnaan)C.J. Anders: Viettelysten viikonloppu (linkki Helmet Finnaan)Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä kirjasta on kyse?
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille.
Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.)
Katso lisää teoksesta ja Waltarista:
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
Saat kyseiset ja lukuisat muutkin vanhat aikakauslehdet varmimmin Helsingin pääkirjastosta Rautatieläisenkatu 8. Lehtiä ei sieltä lainata, mutta voit ottaa niistä tarvitsemasi kopiot. Kirjastoon tulevat lehdet näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi, valitse sieltä linkki "lehdet". Lib-Press-tietokannastamme selviävät myös lehtien säilytysajat.
Varmasti kiittäisivät.
Välitän ehdotuksenne Cityconille, joka vuokraa Ison omenan kauppakeskusta.
Tilojen suunnittelu sujuu hyvin yhteistyössä heidän kanssaan. isoomena@citycon.com
Kaivattu kirja lienee Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Googlesta hakusanoilla 1940-luku muoti tuli jotain vinkkejä. Hyvä kirja aiheesta on Hanson: Muotipuku kautta aikojen. Muitakin kirjoja löytyy aiheesta. Hyvä vinkki on myös käydä selaamassa vanhoja muotilehtiä. Niitä löytyy kirjastoista, antikvariaateista sekä kirpputoreilta.
Lyhyesti: Miehillä silinteri, hännystakki, frakki.
Naisilla vyötäröä korostavat pitkät iltapuvut, olkapäät
paljaana. Arkivaatteissa naisilla pitkät kapeat hameet, suuret kaulukset tai leveät vyöröä korostavat kokopuvut. Hatut ja rusetit lisukkeina. Hatuissa useasti harso.
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen.
Englanniksi Al Bundy -hahmon ammatti on women's shoe salesman eli hän työskentelee myyjänä naisten kenkäkaupassa. Hänen esimiehensä on Gary.
Kauppias-sanalla on kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä:
1) kauppaa ammatikseen harjoittava henkilö
2) kaupustelija, kaupittelija, kauppaaja.
Ykkösvaihtoehdossa kauppias voidaan tulkita yrittäjäksi eli hän on taloudellisesti vastuussa liiketoiminnasta kun taas myyjä on yrittäjän työntekijä ja alainen. Mutta kakkosmerkityksen huomioon ottaen myös termi kenkäkauppias kelpaa luonnehtimaan Bundya.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin runosta Little Gidding IV näin:
[---] Rakkaus.
Se Kätten peitenimi on
ja kätten työtä neuolomus
on liekkipaidan - [---]
T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Yrjö Kaijärvi et al., Otava, 1972, s. 176)
Ville Repo on myös suomentanut Little gidding -runon. Hänen suomentamanaan sama kohta kuuluu näin:
[---] Rakkaus.
Se kätten outo Nimi on
ja niiden neulomus
on liekkipaita armoton, [---]
Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992, s. 180)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Deweyn luokituksessa 117 Structure on Filosofian (100) alaluokan Metafysiikka (110) alla. YKL:ssä ei ole näin tarkkaa jakoa: lähin luokka on 11 Filosofia, joka puolestaan jakautuu historiallisen ajanjakson mukaisiin osastoihin.
Deweyn luokituksen taulukota löytyvät osoitteesta http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/deweysummaries.pdf .
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä(YKL) löytyy osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ .
