Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&...
Vain syntymäpäivällä haku voi olla todella haastavaa. Onko hän varmasti syntynyt Suomessa? vai kenties Venäjän alueella?Kaikkien suomen kirkonkirjojen selailu vie aikaa. Kansallisarkisto Arkistojen portti palvelusta voisi alkaa. Linkki sivulle
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Ensimmäisenä kannattaa tilata kantakortti Kansallisarkistosta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Kantakortista käy ilmi koulutus, joukko-osastot ja osanotot taisteluihin. Jos kantakorttia ei löydy, seuraava tutkimisen arvoinen kohde olisi työvelvollisten henkilökortisto:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kotijoukkojen_esikunta,_ty%C3%B6ve…
Kortista käy ilmi työvelvollisen joukko-osastot, joiden työmaat on mahdollista jäljittää kirjallisuuden tai säilyneiden sotapäiväkirjojen avulla.
Esimerkiksi sellaisilla hakusanoilla kuin vammaiset ja kehitysvammaiset löytyy jonkin verran kotimaista ja suomennettua kaunokirjallisuutta. Nimenomaisesti CP-vammaisia käsittelevien teosten määrä onkin jo huomattavasti vähäisempi. Tässä kuitenkin muutama; mukana on sekä nuorten- että aikuisten kirjoja:
Majgull Axelsson, Huhtikuun noita
Christy Brown, Jonnekin päivästä pois
Christy Brown, Vasen jalkani
Ruben Gallego, Valkoista mustalla
Tuula Kallioniemi, Rottaklaani
Ilona Karjalainen, Mirkka, erään ihmisen kuva
Christopher Nolan, Aika näyttää
Ivan Southall, Päästä pallo lentoon
Anya Ulinich, Petropolis
Jokamiehenoikeudet antavat luvan poimia kukkia mainitsemissasi paikoissa, joskin valkovuokkoja löytää varmemmin esimerkiksi vähemmän merellisestä Keskuspuistosta.
Valkovuokon suosikkikasvuympäristö on lehto. Kangasmetsissä sitä tapaa usein.
Haltialan ja Tuomarinkylän maisemapelloilla kasvatetaan kukkia, ruiskaunokeista auringonkukkiin, ja herneitä vapaasti poimittavaksi. Kannattaa tutustua!
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän.
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Museovirasto on laatinut taisteluista paikkakuvauksia. Esim. Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner. "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta." Linkki sivulleMari Hatavara on lisensiaatin tutkimuksessaan 2002 pohtinut juuri Välskarinkertomusten hietoriallisuutta...
Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
Kuluttaja- ja ostokäyttäytymisestä on tutkittu ja siitä kirjoitettu paljon. Tässä joitakin uusimpia kirjoja:
- Spent : sex, evolution, and the secrets of consumerism / Geoffrey Miller (2009)
- Buyology : ostamisen anatomia / Martin Lindstrom (2009)
- Big babies, eli, miksi emme kasva aikuisiksi / Michael Bywater (2008)
- Kulutuksen pitkä kaari : niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin / toimittaneet Kirsti Ahlqvist ... [et al.](2008)
Lehtiartikkeleja aiheesta esim. nämä:
- Luolamies opetti shoppailun : evoluutio saattaa selittää ostoshimoa, sillä kivikauden geenit suosivat kerskakulutusta (Helsingin sanomat
2009-03-04)
- Miksi shoppailemme? (Mielenterveys, 2009, nro 4, s. 30-31)
- Kulutuksen pitkä kaari (Eviran kaari, 2008, nro 2, s. 23...
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
CD-levyjen mainostettiin alussa olevan tuhoutumattomia, mikä osoittautui nopeasti liioitteluksi. Yhtä lailla liioitellulta kuulostaa väite niiden herkkyydestä.CD-levyissä tieto on tallennettu polykarbonaatista valetun ohuen datakerroksen pinnalle nystyröinä. Datakerroksen päällä on valoa heijastava alumiinikerros, joka on päällystetty ohuella lakkakerroksella. Lakka suojaa alumiinia hapettumiselta, kosteudelta tai lialta. Jos lakkapinta vaurioituu fyysisesti, irtoaa huonon liimauksen takia tai on jäänyt tehtaalla huokoiseksi, alumiinikerrokseen voi päästä aineita, jotka vaurioittavat sitä. Tästä aiheutuvat hapettuminen, syöpymät, naarmut tai muut heijastusmuutokset voivat estää datan lukemisen ja tehdä levystä kuuntelukelvottoman. Tätä...
Kirjastoista löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja ja tarinoita, joiden avulla asiaa voi lähestyä.
Tässä joitakin tietokirjoja, joista aikuinen saa taustatietoja aiheen käsittelyyn lapsen kanssa:
Aigner, Gertrude: Lapset ja seksuaalisuus.Kirjayhtymä 1999.
Cacciatore, Raisa: Vauvasta naperoiseksi: Pienten lasten seksuaaliterveydestä.2000.
Joensuu, Jyrki: Keskustelen seksistä lapsen kanssa. MLL 1994.
Kinnunen, Saara: Tytöt, pojat ja seksi: Kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Kirjapaja 2001.
Tarinoita ja kuvakirjoja, joita lukemalla asiasta voi keskustella lapsen kanssa:
Cole, Babette: Tukkaa hassuissa paikoissa. Kustannus-Mäkelä 1999.
Hansson, Gunilla: Meille syntyy vauva. Tammi 1997.
Hovatta, Outi: Pupujuttu ja muita vauvasatuja....
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Helsingin kaupungin voimalamuseon sivuilta löytyy jonkin verran kosken ja voimalarakennusten historiaa. Museon kautta sitä voinee saada enemmänkin. Sivuilta löytyy myös museon yhteystiedot, internet-osoite on http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEX… .
Vanhankaupunginlahtea koskevasta kirjallisuudesta löytyy mainintoja myös koskesta. Tälaisia teoksia ovat esim. Viikki - Helsingin vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa, toim. Markku Mikkola-Roos ja Rauno Yrjölä sekä Leo Lehtonen: Helsingin lintuparatiisi, Vanhankaupunginlahti-Viikki.
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
