Tein kuvalla Google kuvahaun ,mutta en saanut varmaa tulosta. Saisitko toukasta tarkemman kuvan? Kokeile sen jälkeen tehdä kuvahaku. Ohjeet löydät täältä: Kuvalla hakeminen Googlesta - Tietokone - Verkkohaku Ohjeet Nyt keväällä varsinkin vanhossa taloissa ryömii esiin kaikenlaista, eikä toukka välttämättä ole huolestuttava tuholainen, mutta voi toki ollakin.
Kuvailemasi kaltaista Java-kehitysympäristöä ei vaikuta olevan olemassa. Lukuisat webhotellit tarjoavat kyllä Javaa tukevia palvelinympäristöjä, joissa voidaan ajaa Javaa käyttävä sovelluksia.
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Verkosta löytyy suomenkielisiä saippuanvalmistusohjeita ainakin seuraavilta sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~sipila/petri/kem/saippua
http://www.kolumbus.fi/evert.nylund/saippua.htm
sekä kirjoista
Ratia, Liisa: Kotikemistin reseptikirja (1956)
Cavitch, Susan Miller: The soapmaker's companion (1997)
- molemmat kirjat löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Hei!
Etsimäsi kappale on Blonde Redheadin For the damage Coda. Se löytyy esimerkiksi tältä levyltä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369935
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun...
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Hei,
Väyläviraston sivuilla on tästä aika kattava selvitys Entistä ehompi Joensuun kehätie, jossa käydään tien kehitystä läpi. Tässä suora linkki tuohon julkaisuun.
https://vayla.fi/documents/25230764/0/Joensuun+keh%c3%a4tie+dokumentti+…
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Muistiinpanosi viitannee tähän:
Carlo Ginzburg: Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva (Gaudeamus, 2007)
1500-luvulla Italiassa eläneen mylläri Domenico Scandellan eli Menocchion omintakeiset ajatukset herättivät historiantutkija Carlo Ginzburgin uteliaisuuden, kun tämä törmäsi niihin udinelaisessa paikallisarkistossa 1960-luvulla. Noin 400 vuotta aikaisemmin Menocchion ajatuksista oli kiinnostunut myös inkvisitio, jolle mylläri joutui tekemään tiliä käsityksistään Jumalasta, uskonnosta ja maailmankaikkeudesta.
Inkvisition kuulustelupöytäkirjojen perusteella Ginzburg hahmottelee Menocchion maailmankuvan, joka ei ollut sopusoinnussa katolisen kirkon eikä kerettiläisten lahkojen oppien kanssa. Hänen mukaansa se heijastaa...
Kronologisessa järjestyksessä ensimmäinen C. S. Lewisin Narnian tarinoista on Taikurin sisarenpoika (The Magician’s Nephew, 1955).Ilmestymisjärjestyksessä ensimmäinen Narnia-kirjoista on Velho ja leijona (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950).Lasten- ja nuorten sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, 2019)
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Friedrich von Schillerin Das Lied von der Glocke on suomennettu nimellä Laulu kellosta. Suomentajana Toivo Lyy.Suomennos sisältyy kokoelmaan Schiller, Friedrich von: Valitut teokset. Otava, 1950.Ks. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.123810?sid=4774558784
Englanninkielisellä Metoree-hakusivustolla on listattuna 19 eri mikroprosessorien valmistajaa vuonna 2024. Sivuston mukaan kolmen kärjessä listalla ovat 1.Yole Group, 2.TCS Ltd ja 3.Intel Corporation. Voit tarkastella listaa tästä linkistä Metoree.Lähde:Metoree.com. Semiconductor Manufacturing. Microprocessors. https://us.metoree.com/categories/4621/#manufacturers. Luettu 13.12.2024
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
