Tätä sanontaa on palvelussamme ihmetelty ennenkin, tässä linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sanonta-piru-merrassa?languag…
Kirjan voi lähettää postitse suoraan siihen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jonka aineistoa ko. kirja on. Mikäli kirjasta ei löydy tietoa siitä, minkä kirjaston kokoelmiin se kuuluu, sen voi lähettää vaikka lähikirjastoosi, josta se palautuu omistajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Kirjastojen välistä "sisäistä postia" ei ole. Kaukolainoja toimitetaan kirjastojen välillä eri puolille Suomea, mutta kaukolainosta peritään maksu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa...
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Helmet-kirjastokorttisi on voimassa 18-vuotispäivääsi asti, jos olet käyttänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kortissa olevat takaajatiedot voidaan poistaa kirjastossa nyt, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus. Alle 18-vuotiailla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti. Alla vielä linkki Helmetin käyttösääntöihin:
https://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Helmet-alueen kirjastoista ei valitettavasti tällä hetkellä löydy englanninkielistä ainoastaan Suomeen sieniin keskittyvää opasta.
Näistä Helmet-alueen teoksista voisi mahdollisesti löytyä jotakin apua:
Jordan, Peter: Field guide to edible mushrooms of Britain and Europe
Dickson, Gordon: Mushrooms and toadstools of Britain and Europe
Laessøe, Thomas: Mushrooms.
Helmet-hakutulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sienet%29%20%28ruokasien…
Helmet-hakuja voi tehdä asiasanoilla sienet, ruokasienet, oppaat, Suomi. Kieleksi voi suoraan rajata myös englannin.
Teoksia voi löytää Helsingin alueelta myös korkeakoulukirjastoista.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy esimerkiksi teos Mushrooming without fear, tekijänä Alexander...
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Kyseinen biisi on Godspeed, jonka tekijä on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Frank Ocean. Pianoversion kyseisestä biisistä on esittänyt englantilainen laulaja-lauluntekijä James Blake.
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Kyse taitaa olla Delia Owensin kirjasta Suon villi laulu (WSOY, 2020)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945__Ssuon%20villi%20laulu__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.
Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
