Valitettavasti emme löytäneet kirjakauppaa tai antikvariaattia, joka myisi tätä vuonna 2007 ilmestynyttä kuvakirjaa. Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789518827224
Valitettavasti ei löydy.
Adam Gottlob Oehlenschlägeristä löytyy wikipediasta tietoa: https://fi.wikisource.org/wiki/Luokka:Adam_Gottlob_Oehlenschl%C3%A4ger
Linkki maailman runouteen tietokanta löytää 12 suomennosta, mutte ei runoa Guldhornene http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=f1a0d45d-d67a-4ab3-b53d-c0bdecd71e2d&LanguageID=&Country=
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voi katsoa kuinka monelle henkilölle on annettu nimeksi Mies eri vuosikymmeninä. Valmis haku tässä linkissä.DVV julkaisee Avoindata.fi-sivustolla elossa olevien Suomen kansalaisten nimien lukumäärät kaksi kertaa vuodessa. Tähän on laskettu myös ulkomailla asuvat henkilöt, jotka ovat edelleen Suomen kansalaisia, joten pelkästään Suomessa asuvista ei ole lukua. Palvelun mukaan Mies-nimisiä henkilöitä on vuoden 2024 elokuussa ollut 91. Valmis haku tässä linkissä (vieritä sivua alas asti).
Polkka ja galoppi ovat alun perin kansantansseja. Molemmat ovat yleensä 2/4-tahtilajissa. Nopea maalaistanssi galoppi sai nimensä hevosen laukasta, ja siitä tuli muotitanssi Pariisissa 1820-luvulla. Samalla tavoin nopea polkka kehittyi Böömissä hieman myöhemmin ja ja 1840-luvulta alkaen se levisi ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin.Molempien tanssien rytmejä on käytetty klassisen musiikin sävellyksissä. Johann Strauss nuorempi kirjoitti polkkia ja useita galoppeja. Lähes kaikki muutkin 1800-luvun wieniläissäveltäjät sävelsivät jossain vaiheessa polkan. Galoppeistaan tunnetaan myös Franz Liszt ja Hans Christian Lumbye. Esimerkkejä tansseista ja niiden käytöstä klassisen musiikin sävellyksissä löytyy lähteistä.Lähteet:Galop - WikipediaPolka...
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Tarkoittanet englannin gravity-sanaa. Oxford English Dictionary -sanakirjan mukaan englannin gravity tulee joko ranskan gravité-sanasta tai latinan gravitās-sanasta. Painovoimaa tarkoittavan merkityssisältönsä sana sai 1600-luvulla.
Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti...
Helmet-kokoelmista löytyy sekä elokuvana että TV-sarjana. Tarkemmat tiedot löytyvät linkin
Peppi Pitkätossu kautta ja samalla pääset tekemään varauksia.
Lordi Peter Wimsey -sarjan jaksoista tai Dorothy L. Sayersin kirjoittamista romaaneista en löytänyt viitteitä aavehevostarinaan. Voisiko kyseessä olla toinen brittisarja, vuonna 1971 tehty Sherlock Holmesin kilpailijat (The Rivals of Sherlock Holmes), kausi 1? Ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa "The Horse of the Invisible" etsivä Carnacki tutkii tapausta, jossa aavehevonen kummittelee maalaiskartanossa.https://www.imdb.com/title/tt0687032/?ref_=ttfc_ov_bkSarja lienee esitetty myös Suomen televisiossa, koska siitä löytyy maininta Pakkotoisto-keskustelusivustolta Parhaat TV-sarjat -osiosta, nimimerkki Wärkkäri, 30.7.2022.https://pakkotoisto.com/threads/parhaat-tv-sarjat.6026/page-83Tämän lähemmäksi en päässyt mahdollisesti...
Alun perin vuonna 2011 Helsinki-kirjojen kautta ilmestyväksi ilmoitettu Lentävänniemi jäi syystä tai toisesta julkaisematta. Helsinki-kirjoilta tuli uutuuksia vielä vuonna 2012, joten Lymin kirjan ilmestymättömyys ei välttämättä liity kustantajan toiminnan loppumiseen. Mahdollista on, että kustantamon 2011 antamat ennakkotiedot olivat ennenaikaisia eikä suunniteltu kirja koskaan tullut valmiiksi. Vain julkaisua vailla olevalle käsikirjoitukselle olisi kustannusmaailmassa luullut halukkaita ottajia löytyvän.
Ainakin vielä alkuvuonna 2012 Lymin kirja oli vielä kesken ja työn alla: "Minun piti kirjoittaa novelleja, mutta romaaniksi tämä tuntuu kääntyvän", hän luonnehtii tekeillä olevaa teostaan Anna-lehden numerossa 5....
S-ryhmän ja esim. HOK-Elannon nettisivuilta voi löytyä tietoja lakkautetuista kaupoista.
Valitse sivustolta uutiset tai ajankohtaista -välilehti. Sieltä löytyy jonkin verran uutisia/tiedotteita kauppojen avaamisista, lakkautuksista, toimintojen myymisestä jne.
Sellaista tilastoa, jossa olisi kaikki lakkautetut s-marketit, ei ikävä kyllä löytynyt.
https://hok-elanto.fi/
https://s-ryhma.fi/
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Peter Sandström, Olli Jalonen ja Leena Parkkinen voisivat olla sopivia kirjailijoita. Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti, Laura Lähteenmäen Korkea, ulkomaisista Alice Munro ja John Williams, erityisesti Stoner. Lisäksi löysin tällaisen listan suosituksia aiemmasta vastauksesta, niissä on metsä keskeisessä osassa:
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin...
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...