Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Ilmaisun "hung parliament" sisältämän ajatuksen lähin suomenkielinen vastine lienee "päätöksentekoon kykenemätön parlamentti". Esimerkiksi Suomen kuvalehti käyttää tätä Britannian vaalitulosta kommentoidessaan: "Lopputuloksena on heikko, päätöksentekoon kykenemätön parlamentti, jota britit kutsuvat hung-parlamentiksi. Tällaiseen pattitilanteeseen jouduttiin viimeksi 1974." Kansan uutisten verkkolehti täsmentää tätä kyvyttömyyttä seuraavasti: "Mutta tänä keväänä alkoi näyttää mahdolliselta, että vaalien tuloksena syntyykin poikkeuksellinen 'hung parliament' eli parlamentti, jossa yhdelläkään yksittäisellä puolueella ei ole yli puolta paikoista hallussaan."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/britannian-vaalit-epaselva-tul…
http://www....
Hei, tässä muutama ehdotus, joista voisit lähteä liikkeelle:
Moost, Nele: Kaikki minun! eli, 10 temppua, jolla saan kaiken
Con, Martha Orr: Paras ystävni Pete
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika tahtoo kaiken
Lambert, Sandrine: Saulin omat tavarat
Corderoy, Tracy: Tämä on minun
Kanto, Anneli: perttu Virtanen ja kauhea kateus
Parvela, Timo: Anna ja Antti: kiusankappale
Helmet-haulla löysin 16 osumaa. Hakusanoina espanjankielinen kirjallisuus ja lastenkirjallisuus + kielirajaus suomi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28espanjankielinen%20kirjallisuus%29%20%28lastenkirjallisuus%29%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-haku löysi samoilla hakusanoilla kaksi viitettä.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KY1HNFR4KYFPFGSIQPKJ76RPNCVSCLMAQK5XQK4VDFBY8JKH31-00710?func=short-0&set_number=020429
Aika vähän siis löytyy...
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
Tämä ajatus on Senecan 71. kirjeestä Luciliukselle. "Ignoranti, quem portum petat, nullus suus ventus est". Antti T. Oikarinen on suomentanut tämän sitaatin näin: " [--] mikään tuuli ei ole myötäinen sille, joka ei tiedä, mihin satamaan on pyrkimässä."Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (suom. Antti T. Oikarinen, 2021, s. 283)Ad Lucilium epistulae morales : Seneca, Lucius Annaeus, ca. 4 B.C.-65 A.D : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Löysin seuraavan tiedon: "Vaimo vapautui miehensä edusmiehisyydestä vuonna 1930 voimaan tullessa avioliittolaissa. Uudistusta oli vaikea saada läpi, huolimatta erityisesti naisasianaisten ja -poliitikkojen vuosikymmeniä jatkuneesta ponnistelusta avioituneiden naisten laillisen itsenäisyyden puolesta. Vuoteen 1930 saakka poliittisesti ja ammatillisesti täysivaltaiset naiskansalaiset, jopa toimiessaan kansanedustajina, virkanaisina ja tohtoreina olivat yksityiselämässään ja perhe-elämässään miehensä edusmiehisyyden alaisia eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa. Samalla päättyi suomalaisnaisten julkiseen ja yksityiseen kansalaisuuteen sisältynyt kaksijakoisuus ainakin juridisella tasolla."
http://www.helsinki.fi/...
Kyseessä voisi olla Sergio Endrigon säveltämä "L'arca di Noe", jonka tunnetaan Jaakko Salon suomeksi sanoittamana nimellä "Nooakin arkki". Kertosäkeistö on ainakin hyvin lähellä tuota.
"Nooakin arkki" Tapani Pertun esittämänä (YouTube)
Kielellisen vaikeuden arvioiminen on melko vaikeaa, mutta jos haluaa aloittaa helpommasta päästä, suosittelen kokeilemaan espanjankielisiä lastenromaaneja tai hakemaan verkkokirjastosta easy reader -hakusanalla ja sitten rajaamaan tulokset espanjankielisiin. Tutun kirjan lukeminen uudella kielellä voi myös toimia, jotkut tuttavani käyttävät niin sanottua Harry Potter -metodia kielenopiskelussa - eli lukevat tutun mutta sanastoltaan melko monipuolisen kirjan uudella kielellä.
Espanjankielisistä romaaneista esimerkiksi Julia Navarron, Carlos Ruiz Zafónin, Cecilia Samartinin tai espanjaksi käännetyn Ken Follettin kirjoja ovat muutamat lukijat kuvanneet selkeälukuisiksi. Chileläisen Isabel Allenden Henkien talo eli La casa de los...
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai...
